Skywalker-saaga on nyt saatettu osaltani päätökseen jatko-osatrilogian kolmannen ja koko kirjasarjan yhdeksännen osan, Star Wars: Episodi IX - Skywalkerin nousu, myötä. Sen on kirjoittanut Rae Carson, joka on muuten kirjasarjan kirjoittajista ainoa nainen. Kirja perustuu samannimiseen vuoden 2019 elokuvaan. Kansikuva on hieno, vaikkakin kirjassa erikseen mainitaan, ettei Kylo Renillä ole kyseisessä kohtauksessa kypärää päässään.

Vuoden 2024 Helmet-lukuhaasteessa tämä täyttää toisena kirjana kohdan 47.-48. Kaksi kirjaa, jotka on kääntänyt sama kääntäjä. Vahvat naiset -lukuhaasteessa (8.3.-11.10.2024) se täyttää ruudun "toivo".

 

Star Wars: Episodi IX - Skywalkerin nousu /
Star Wars: Episode IX - The Rise of Skywalker

Tammi

suom. 2022

283 sivua

suomentanut Jukka Heiskanen

 

Vastarinnan liekki on syttynyt uuteen roihuun raskaista menetyksistä huolimatta. Taistelua Kylo Renin johtamaa Ensimmäistä ritarikuntaa vastaan ei kuitenkaan ole vielä voitettu. Ympäri galaksia kiirii viesti keisari Palpatinen paluusta. Onko sithlordi todella noussut kuolleista? Kylo Ren on vakaasti päättänyt kukistaa kaikki, jotka uhkaavat hänen yksinvaltiuttaan, ja samaan aikaan galaksin vapauden puolesta kamppailevat Rey, Finn ja Poe kumppaneineen lähtevät vaaralliselle matkalle saadakseen totuuden selville. (osa takakansitekstistä)

 

Spoilerivaroitus! Ajatuksiani kirjan tapahtumista

 

Vastarintaliike on perustanut uuden tukikohdan Ajan Klossin sademetsäkuuhun. Luken kuoltua Leia on ottanut Reyn oppilaakseen ja kouluttaa hänestä jediä. Rey näkee näkyjä kuolemasta ja pimeydestä, joka houkuttelee häntä puolelleen. Hän tuntee ristiriitojen repivän itseään ja on huolissaan tulevaisuudestaan. Samaan aikaan Kylo Ren on noussut yksinvaltiaaksi Snoken kuoltua. Hän vie joukkonsa Mustafarin planeetalle ja käväisee Darth Vaderin linnan raunioilla hakemassa sithien tiennäyttäjän, jonka on määrä ohjata hänet Tuntemattomien alueiden läpi kätketylle Exegol-planeetalle. Exegolilla lymyilee keisari Palpatine, joka lähettää läpi galaksin viestiä paluustaan. Palpatine maalailee Kylolle kuvia voittamattomasta Uudesta Imperiumista sekä Viimeisen ritarikunnan mahtavasta laivastosta, suurimmasta mitä galaksissa on koskaan nähty. Vastineeksi tästä kaikesta hän pyytää Kyloa tappamaan Reyn ja kukistamaan näin jedit lopullisesti. Ensimmäisen ritarikunnan riveissä oleva vakooja välittää tiedon Palpatinen paluusta ja tulevasta suurhyökkäyksestä myös Vastarintaliikkeelle.

Vanhoista jedikirjoituksista apua löytänyt Rey päättää lähteä Exegolille saattaakseen Luken työn päätökseen. Myös Luke nimittäin etsi tiennäyttäjää ennen kuolemaansa. Tiennäyttäjiä on kaksi, keisarin ja oppilaan eli Darth Vaderin kappale. Koska oppilaan kappale on jo Kylon hallussa, Rey tahtoo löytää keisarin tiennäyttäjän. Hän jäljittää sen Pasaanan aavikkoplaneetalle ja matkustaa sinne ystävineen Luken korjattu valomiekka mukanaan. Matka vie heidät Kijimin siirtokuntaan tulkitsemaan salaperäisen tikarin viestiä sekä Kef Birille, Endorin kuulle, etsimään tiennäyttäjää Kuolemantähden raunioista. Reyn kannoilla seuraa Kylo Ren, joka tahtoo käännyttää Reyta pimeälle puolelle ja hallita galaksia yhdessä hänen kanssaan. Matkalla Rey oppii, että pystyy parantamaan muita eläviä olentoja Voiman avulla.

 

Maz tutki häntä [Reyta] hetken ajan. Lopulta hän sanoi: "Jos mielit löytää galaksin pimeimmän paikan, sinun on kohdattava pimein paikka itsessäsi. – – Voima on johdattanut sinut tähän. Sinun täytyy luottaa siihen. Aina." (s. 66)

 

Rey saa tietää olevansa keisari Palpatinen lapsenlapsi. Palpatinen ruumis kuoli, mutta hänen mielensä siirtyi odottamaan otollista hetkeä. Sithinpalvojien avustuksella Palpatine valmisti useita geenimanipuloituja klooneja astiaksi mielelleen, mutta ne osoittautuivat toimimattomiksi. Reyn isä oli yksi näistä klooneista, liian heikko Palpatinen tarpeisiin, joten Palpatine käytti häntä hankkiakseen jälkeläisen perinteisemmillä tavoilla. Sitten hän murhautti Reyn vanhemmat tämän ollessa aivan pieni. Kun netissä törmää meemeihin ja mielipiteisiin jatko-osatrilogiasta, toistuu usein sama närkästyksen aihe: Palpatinen paluu. Tosifanit eivät tunnu pääsevän yli siitä, että Palpatine nousee kuolleista, siinä missä moni suosikkihahmo ei. Minulla ei ole tähän jyrkkää mielipidettä puolesta tai vastaan. Toisaalta: vanhassa vara parempi. Se, että juuri Palpatine on ikään kuin kaikkien pahisten pääpahis, on ihan toimiva ratkaisu.

Aiemmissa osissa hekumoitiin Kylo Renin ja Reyn voimakkaalla yhteydellä, ja tässä osassa tuo yhteys kulminoituu. Reyn mielen ristiriidat kuvataan hyvin, varsinkin kohdissa, joissa hän näkee näkyjä pimeälle puolelle kääntyneestä itsestään tai valtaistuimesta, jolla istuu yhdessä Kylo Renin rinnalla hallitsemassa galaksia. Lopussa myös Kylo tajuaa jotain itsestään. Rey lävistää hänet valomiekalla, mutta ei haluakaan hänen kuolevan ja parantaa hänet antamalla hänelle Voimaa itsestään. Järkyttynyt ja yllättynyt Kylo näkee näyn isästään ja tajuaa, että valo on ollut hänessä läsnä koko ajan hänen vanhempiensa ja Reyn kautta. Näyn myötä Kylo Ren kuolee ja Ben Solo herää. Kylo hylkää kypäränsä ja viittansa (yhyy!) ja on enää vain Ben, mikä on ehkä vähän tylsää.

Tässä osassa on vähemmän avaruustaisteluita kuin sarjan aiemmissa osissa, mikä oli ihan okei. En tosin edelleenkään käsitä, miten samankaltaisesti eri kirjoittajat osaavat kuvata näitä avaruustaistelukohtauksia. Niiden perusteella olisi mahdotonta tunnistaa kirjoittajaa. Miljööt ovat vaihtelevia, kun matkataan eri planeetoilla. Erityisesti pidin Kef Biristä, josta Rey löytää tiennäyttäjän ja jossa hän pelastaa Kylon hengen. Tapahtumat itsessään koostuvat lähinnä edestakaisesta matkustamisesta galaksissa: Rey pakenee, Kylo seuraa perässä.

 

"Olet hänen lapsenlapsensa. Olet Palpatine." Kylo antoi sanojen merkityksen upota Reyn tajuntaan hetken ajan. Rey perääntyi kohti hangaarin sisäänkäyntiä, kauemmas Kylon sanoista, kauemmas sisällään nousevasta varmuudesta. Se oli totta. Hän tunsi sen. Kaikki pimeys hänen sisällään, raivo...

Kylo painosti armottomasti, työnsi Reytä yhä lähemmäs tyhjyyttä. "Minun äitini oli Vaderin tytär. Sinun isäsi oli keisarin poika. Palpatine ei tiedä, että me olemme Voiman dyadi, Rey. Kaksi, jotka ovat yhtä." (s. 165)

 

Romaanin lopussa Palpatine imee voimaa Reysta ja Benistä, jotka ovat vihdoin tajunneet syvän yhteytensä merkityksen. Hetken ajan näyttää siltä, että pimeys voittaa. Sithien laivasto uhkaa tuhota kaiken, mutta Vastarintaliike saa haalittua kokoon apujoukkoja ympäri galaksia ja päihittää pahikset, etunenässä huipputaitava lentäjä Poe ja uskollinen Finn, joista tulee kenraaleja Leian kuoltua. Rey voittaa Palpatinen kanavoimalla kaikkien häntä ennen eläneiden jedien Voimaa ja käyttämällä Luken ja Leian valomiekkoja kilpenä. Palpatine tuhoutuu ja Rey käy lähellä kuolemaa, mutta turpiin saanut Ben vuodattaa puolestaan Voimaa häneen ja pelastaa hänen henkensä omansa kustannuksella. Rey suree Benin menetystä, mutta iloitsee valon voitosta itsessään ja galaksissa ja julistautuu lopussa Skywalkeriksi.

Onnellinen loppu on kiva, mutta ärsyynnyin siitä, miten se kirjassa kuvataan. Ehkä olen vain katsonut liikaa fanivideoita, joissa hehkutetaan Reylota. Kun Ben pelastaa Reyn, Rey suutelee häntä ja he syleilevät toisiaan ennen Benin kuolemaa. Kirjassa suudelma kuvataan "kiitollisuuden suudelmana, yhtenäisyyden osoituksena". Eli käytännössä Reylo friendzonataan kaiken sen jälkeen! Krääh. Olisin toivonut romanttisempaa lopetusta. Kylon kuolema tuntuu epäreilulta, samoin se, ettei Rey todella tunnu surevan häntä. Jos kirja jossain onnistuu, niin sen kuvaamisessa, miten onnellisia sekä Rey että Ben ovat siitä, että ovat vihdoin löytäneet toisensa ja että Ben on palannut takaisin omaksi itsekseen. Hänelle ei vain suoda mahdollisuutta jatkaa elämäänsä Ben Solona, vaan se riistetään häneltä.

 

Lopuksi: suosittelenko?

 

Rae Carsonin Skywalkerin nousu päättää nuorille suunnatun yhdeksänosaisen Skywalkereista kertovan Star Wars -kirjasarjan. Se on ihan kelpo lopetus sarjalle. Mikä tärkeintä, lopussa valo voittaa pimeyden.

Annoin Goodreadsissa kolme tähteä.