Penni kirjoistasi -blogini on nyt yhden vuoden vanha! :)

Juhlan kunniaksi tein spesiaalipostauksen, jossa vastailen itse keksimiini kysymyksiin, ja tulen samalla kertoneeksi vähän lisää itsestäni lukijana.

Kysymyksiä ja vastauksia

Opiskelenko kirjallisuutta vai olenko muuten vain kiinnostunut lukemisesta?

Opiskelen kirjallisuutta yliopistossa. Minulla on pääaineena suomen kieli ja sivuaineena kotimainen kirjallisuus, joten kirjallisuuden opintoja on tutkinnossani mukana todella paljon. Aloitan suomen kielen maisteriohjelmassa ensi syksynä.

Onko kirjallisuuden opiskeleminen kivaa?

Kirjallisuus on sivuaineeni, joten osaan antaa vain sellaisen henkilön näkökulman, joka ei opiskele sitä pääaineenaan. Näin sivuaineopiskelijana olen kyllä tykännyt.

Jos nyt pitäisi sanoa hyvät ja huonot puolet, niin hyvät puolet ovat, että saa lukea paljon, keskustella lukemastaan muiden alan opiskelijoiden kanssa, saada kirjoja tutkineilta opettajilta/professoreilta vinkkejä ja tietoja lukemastaan sekä se, että ehtii opintojen ohessa lukea proosaa, koska on yksinkertaisesti pakko. Huonoja puolia ovat, että luettavaa on yleensä kursseilla todella paljon ja kirjoja pitää kahlata läpi hirveällä vauhdilla. Tästä johtuen ei aina ehdi jäädä fiilistelemään hyviin teoksiin, vaan ne pitää kiiruhtaa läpi, mikä pahimmillaan aiheuttaa sen, ettei lukukokemus ole niin mieluinen kuin se voisi olla. Lisäksi joskus pitää myös lukea niitä "huonompia" kirjoja, jotka eivät yhtään kiinnosta tai iske. Jos tahtoo lukea jotakin omaa, pitää yleensä odottaa, että kirjallisuuskurssi päättyy, sillä itselleni on mahdotonta lukea samaan aikaan useampaa kirjaa, sillä ne menevät helposti sekaisin. Loma-ajat ovat siis parhaita aikoja omien kirjojen lukemiseen.

Milloin rakkaus lukemiseen syttyi?

Jo pienenä, kun en vielä osannut lukea. Isoäitini luki minulle ääneen sarjakuvia lehdistä, ja äitini luki minulle paljon satukirjoja. Ala-asteelta on jäänyt ihania ja rakkaita muistoja kirjastoautosta, joka tuli joka tiistai koululle. Sieltä sai lainata alakoululaisille sopivaa luettavaa ja sarjakuvia, joita sitten välitunneilla ja luppoaikana saattoi lukea. Lainasin Witch-sarjakuvia, ja parhaita kirjasarjoja olivat ehdottomasti Neiti Etsivät sekä Seitsemän tassua ja Penny -kirjat!

Mistä sain idean blogin perustamiseen, ja mistä blogin nimi on peräisin?

Olin jo pitkään miettinyt sitä. Viime kesänä lueskelin tapani mukaan paljon kirjoja ja mietin, että voisin nyt perustaa sen blogin, johon jakaisin ajatuksiani. En koskaan blogia perustaessani ajatellut, että tahdon saada paljon lukijoita tai julkisuutta. Halusin (ja haluan yhä) vain päästä purkamaan tunteita ja ajatuksia, joita lukemani kirjat herättävät. Tahdon myös jakaa kirjavinkkejä muille, sillä tiedän kokemuksesta, että jos miettii jonkun kirjan lukemista, on kiva googlailla ja katsoa, mitä muut sen lukeneet ovat siitä jakaneet.

Blogin nimen tarina on sekä tyhmä että hauska. Yritin keksiä nimeä, ja luin blogin perustamisen aikoihin yhtä Fifty Shades of Grey -sarjan kirjoista. Sieltä bongasin sanonnan "penni ajatuksistasi". Halusin jotakin omaperäistä ja hieman outoakin, sillä blogin nimen pitää olla mieleenpainuva. Tästä kehittyi Penni kirjoistasi.

Paras lukukokemukseni?

En voi nimetä vain yhtä. Olen lukenut niin paljon ihania, koskettavia, hauskoja ja kivoja kirjoja, etten osaa sanoa.

Raskain lukukokemukseni?

Ehdottomasti Rikos ja rangaistus. Luin sitä juuri viime keväänä yhdelle kirjallisuuskurssille, ja minusta se tuntui todella pitkäveteiseltä. Tiedän, että se on klassikko, mutta en kerta kaikkiaan pitänyt sen pitkäpiimäisyydestä lainkaan. Onneksi kurssilla oli muitakin, joilla oli samoja fiiliksiä. En sitten koskaan lukenut sitä kokonaan, luin sen vähän alle puoleenväliin. Pääsin kurssista kuitenkin läpi, sillä harvoin kurssi kaatuu siihen, että yksi tai kaksi kirjaa on luettu vähän huolimattomasti.

Mitkä kirjat ovat olleet lukulistallani jo iäisyyden, enkä vieläkään ole saanut luettua niitä?

Tuulen viemää, Taru sormusten herrasta -trilogia, Twilight-trilogia.

Kirja vai elokuva?

Riippuu tosi paljon kirjasta ja elokuvasta. Joskus pidän kirjasta enemmän, joskus taas leffasta, yleensä molemmista yhtä paljon.

Millaiset kirjat sytyttävät, millaiset eivät?

Kauhu sytyttää aina, samoin draama. Jonkinlaisia suhdekoukeroita pitää olla. Olen aika kaikkiruokainen kirjojen suhteen. En kuitenkaan hirveästi välitä elämäkerroista, urheiluun liittyvistä kirjoista tai kirjoista, joissa käydään läpi hirveästi poliittisia asioita.

Minkä kirjan jätin viimeksi kesken, koska en pitänyt siitä?

Amos Ozin Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. Se vaikutti aluksi mielenkiintoiselta, mutta se on hirveä tiiliskivi, ja koska niin suuri osa tarinaa pyörii politiikan ympärillä, en kerta kaikkiaan jaksanut kiinnostua siitä ja halusin jotain parempaa luettavaa. Harvoin jätän kirjaa kesken, sillä yleensä valitsen hyvin tarkkaan kirjat, joita alan lukea. Tämä oli tarttunut kirjamessuilta mukaan hintansa vuoksi, enkä ollut oikein sen tarkemmin katsonut, mistä se kertoo.

Fyysinen kirja vai sähköinen kirja?

Sanon, että fyysinen kirja, sillä siinä on ihan eri tuntu, kun sitä lukee. Viime kuukausina olen koronan takia suosinut e-kirjoja ja oppinut lukemaan niitäkin, mutta fyysinen kirja on edelleen se juttu.

Olenko itse koskaan kirjoittanut mitään tai haaveillut kirjailijan urasta?

Olen aina haaveillut kirjailijan urasta ja haaveilen siitä vielä tänäkin päivänä. Ongelma on se, että minulla on miljoona ideaa, jotka risteilevät päässäni, enkä saa muodostettua niistä järkevää kokonaisuutta. Toinen ongelma on perfektionistinen luonteeni, mitä tulee kirjoittamiseen. Tykkään kirjoittaa tarinoita, mutta olen liian kriittinen. Olen lukenut paljon, ja tavoittelen aina jotakin saavuttamatonta, hienoa, uutta ja upeaa, en edes tiedä mitä. En koskaan näe, että omat tarinani ovat minkään arvoisia, kun vertaan niitä oikeisiin romaaneihin. Haaveilen kuitenkin lähes joka päivä.

Kirjanmerkki vai sivun nurkan taittaminen?

Kirjanmerkki. AINA. Kirjan sivujen taitteleminen on minulle kauhistus, oli sitten kyseessä kirjaston kirja tai oma kirja. Kirjanmerkki täytyy aina löytyä, oli se sitten karkkipaperi, muistilappu, pala talouspaperia tai jokin huikean hieno oikea kirjanmerkki.

Kovakantinen kirja vai pokkari?

Molemmat. Kovakantisessa on jämäkämpi tuntu, mutta se vie enemmän tilaa ja kädet väsyvät, jos sitä pitää pidellä esimerkiksi makuuasennossa yläpuolellaan. Pokkari on vähän lötkö, mutta ei ole niin iso ja kömpelö, sitä on helppo lukea myös makuulla.

Terveiseni lukijoille?

Minulla ei ole hajuakaan siitä, lukeeko blogiani paljonkin ihmisiä, ja seuraako joku aktiivisesti, mitä postaan tänne. Jos sinä siellä ruudun toisella puolella kuitenkin luet tätä postausta juuri nyt ja olet lukenut blogiani, tahdon sanoa, että tosi kiva kun olet löytänyt tiesi tänne! Kaikkea hyvää sinulle ja ihanaa loppukesää! Muista lukea paljon! :)