20210718_091434.jpg

Tiedätkö sen tunteen, kun kirja houkuttelee lukemaan pelkällä nimellään? Virginia Vallejon Rakastin Pabloa, vihasin Escobaria on huumeparoni Pablo Escobarin rakastajattaren kirjoittama muistelmateos ja Escobarin elämäkerta. En ole juurikaan kiinnostunut huumeaiheisista elokuvista tai kirjoista, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen. Syynä on, että teoksessa Escobarin elämää kuvataan nimenomaan hänen rakastajattarensa näkökulmasta. Historialliset tapahtumat (sivustakatsoja)naisten silmin kuvattuina vetoavat minuun naisena. Ja kyllähän mahtimiehen rakastajattaren elämään kurkistamisen luulisi houkuttelevan ketä tahansa. Vuoden 2021 Helmet-lukuhaasteessa sijoitan tämän kohtaan 38: Kirja on käännetty hyvin.

Rakkauden paloa ja punehtuneita poskia -lukuhaasteessa (1.5.-31.8.2021) tämä puolestaan tulee ruutuun enemies to lovers tai lovers to enemies. Ja enemmän tuota jälkimmäistä, viitaten Virginian ja Escobarin rakkaustarinaan. #rakkaudenpaloalukuhaaste

Rakkauden%20paloa.jpg


Rakastin Pabloa, vihasin Escobaria / Amando a Pablo, odiando a Escobar

Like

suom. 2017

461 sivua


Millaista on rakastaa miestä, joka johtaa maailmanlaajuista kokaiinikauppaa läpeensä korruptoituneessa maassa? Toimittaja Virginia Vallejo kertoo avoimesti monivuotisesta suhteestaan Kolumbian pelätyimpään huumeparoniin Pablo Escobariin. Virginia sai maksaa rakkaudestaan kalliin hinnan: vuonna 2006 USA:n hallitus vei hänet turvaan Yhdysvaltoihin, missä hän toimi todistajana historian suurimmassa rikosoikeudenkäynnissä. (takakansiteksti)


Spoilerivaroitus! Ajatuksiani kirjan tapahtumista


Reilu kolmekymppinen Virginia Vallejo on 1980-luvulla Kolumbian tunnetuin televisiotoimittaja ja rahaa rakastava diiva, joka on tapaillut vuosien varrella neljää Kolumbian rikkainta miestä. Kun hän tapaa siihen aikaan vielä melko tuntemattoman, naimisissa olevan Pablo Escobarin, se on heti menoa. Pablo päättää saada Virginian itselleen ja hankkii tuolle avioeron alta aikayksikön. Alkaa viiden vuoden tulinen on-off-salasuhde, jonka aikana Virginia paitsi kouluttaa Pablosta median suosikin, myös todistaa vierestä rakastamansa miehen muuttumista. Presidentiksi pyrkivästä kongressiedustajasta, joka on hankkinut miljoonansa huumebisneksellä ja pitää omien sanojensa mukaan eniten politiikasta ja hyväntekeväisyydestä, kuoriutuu vuosien mittaan pakkomielteinen hirviö ja etsitty rikollinen. Virginia tunsi Pablo Escobarin paremmin kuin kukaan muu ja kirjoitti Escobarin pyynnöstä tämän elämäkerran.

Rakastin Pabloa, vihasin Escobaria on hurjan mielenkiintoinen kertomus miehestä, joka oli ennen vuosituhannen vaihdetta maailman etsityin mies. Virginian silmien kautta lukija saa kuulla Escobarin varhaisista vaiheista aina hänen kuolemaansa saakka. Tämä kirja todella kertoo yksityiskohtia säästelemättä, millaista on olla kansainvälisesti tunnetun huumerikollisen tyttöystävä. Se on tällaiselle tavalliselle tallaajalle hurjan jännittävää luettavaa.


Pablo ei onneksi ole komea, korkeasti koulutettu kosmopoliitti, vaan yksinkertaisesti vain äärimmäisen kiehtova persoona. Hän on myös maskuliinisin mies, jonka olen koskaan tavannut, hiomaton timantti. Olen melko varma ettei hän ole koskaan ollut suhteessa minunkaltaiseni naisen kanssa; haluan hioa häntä, opettaa hänelle kaiken sen, mitä olen itse elämäni varrella oppinut. Teen kaikkeni, jotta hän lopulta tarvitsee minua yhtä kipeästi kuin erämaahan eksynyt vettä. (s. 75)


Kuten Virginia itsekin kirjassaan kuvaa, Pablo oli heidän tavatessaan "vasta poikanen", reilu kolmekymppinen kuten hän itsekin. Siihen aikaan Escobarilla oli vielä kunnianhimoinen haave päästä presidentiksi. Toki hän salakuljetti huumeita maasta ja kääri sievoisia summia laittomalla huumebisneksellään, mutta suuri osa rahoista meni hyväntekeväisyyteen, erityisesti Kolumbian köyhien ja vähäosaisten hyväksi. Romaanin alussa, varhaisien vuosien kuvauksen yhteydessä, Pablo vaikuttaa melkoiselta unelmamieheltä. Hän hullaantuu totaalisesti Virginiaan ja lähettää yksityiskoneitaan noutamaan naista silloin kun tahtoo tavata tämän. Virginia rakastuukin siihen Pabloon, joka toimii Kolumbian ainoana maallikkohyväntekijänä ja tahtoo auttaa ihmisiä. Vuosien vieriessä Pablo kuitenkin jättäytyy pois politiikasta, alkaa käyttää itsekin huumeita ja pettää Virginiaa ilotyttöjen kanssa. Pitkiä ajanjaksoja kuluu, etteivät he näe toisiaan, sitten Pablo taas palaa Virginian elämään. Huumekartellien erimielisyydet, mustasukkaisuus Virginian uusia miesystäviä kohtaan ja vainoharhaisuus saavat Pablon sekoamaan. Kirjan lopussa Escobar järjestääkin järkyttäviä verilöylyjä, joissa kuolee miljoonia viattomia ihmisiä hänen vihollistensa ohessa. Virginia saa tästä kaikesta osansa median taholta tulevana herjaamisena, yleisenä halveksuntana, ystäviensä menettämisenä sekä päivittäisinä uhkailusoittoina.


Tuon maskuliinisen olennon rinnalla elämästäni katoavat aika ja paikka, kuten myös se, mistä pelko tai edes etäisesti kärsimyksestä muistuttava materia on tehty. Pablo saa minut kadottamaan järkeni ja minä saan hänet kadottamaan harkintakykynsä, ja jäljelle jäävät vain oikeuden vainoama mies ja median vainoama nainen, jotka tuntevat toisensa läpikotaisin, tarvitsevat toisiaan ja haluavat nousta molempien tuskan yläpuolelle ja pitää toisistaan huolta pitkistä eroista, miehen rikoksista ja naisen synneistä piittaamatta. (s. 327)


Virginia on lähes maaginen hahmo, joka on kokenut elämänsä varrella valtavan paljon, minkä vuoksi häntä on pakko kunnioittaa. Silti hän on sellainen nainen, jonka kanssa en oikeassa elämässä tulisi lainkaan toimeen. Virginia on rikkaasta suvusta ja köyhyys on hänelle kurjista kurjin kohtalo. Siksi hän etsii toinen toistaan rikkaampia miehiä, jotka viettelee ja joiden kanssa menee kihloihin tai naimisiin turvatakseen elintasonsa. Virginia perustelee, että hänestä rikas kroisos on hyvä rakastaja, koska tuo ei koskaan leveile naisellaan ja esittele tätä palkintona, koska pelkää vaimoaan ja toimittajia. Virginia myöntää useaan otteeseen avoimesti turhamaisuutensa ja rakkautensa materiaaliseen hyvään, kuten kalliisiin muotivaatteisiin. Häntä myös tituleerataan kirjassa Kolumbian kauneimmaksi naiseksi. Toki jokaisella on omat mieltymyksensä, mutta Virginian tapa elää inhottaa minua. Samalla säälin häntä, sillä tuollainen elämäntapa on hyvin yksinäinen.

Suhtauduin lukiessani vaihtelevan ristiriitaisesti sekä Virginiaan ja Escobariin että koko heidän rakkaustarinaansa yleensä. Välillä pohdin haaveksuen, miten taianomaista ja elokuvamaista Virginian elämä onkaan ollut Escobarin rakastajattarena. Sitten tuli sellaisia kohtia, joissa sekä Virginian että Escobarin käytös kauhistutti. Jos jotakin, niin tämän kirjan lukeminen sai minut kammoksumaan mediamylläkkää, johon julkkiksena saattaa joutua. Olen iloinen, etten ole julkisuuden henkilö, vaan saan elää elämääni rauhassa, ja kiitollinen siitä, että elän ja asun Suomessa.

Minua jäi hieman häiritsemään Escobarin oman huumeidenkäytön kuvaus. Virginia antaa ymmärtää, että Pablo alkaa käyttää huumeita itse vasta myöhempinä vuosinaan. Miehen huumeidenkäytöstä ei kuitenkaan paljasteta juurikaan. Lukija ei saa varmistusta esimerkiksi siitä, oliko Pablo viimeisinä vuosinaan itse täysin huumeiden orja vai vain satunnainen käyttäjä. Tämän olisin halunnut tietää siksi, että Escobarin huumeidenkäyttö mainitaan ohimennen aina välillä, mutta minua jäi häirisemään totuus näiden mainintojen takana.


Lopuksi: suosittelenko?


Rakastin Pabloa, vihasin Escobaria on Escobarin rakastajattaren Virginia Vallejon muistelmateos. Se tarjoaa turvallisen kurkistuksen kotisohvalta aikanaan maailman etsityimmän miehen elämään aina varhaisista vaiheista viimeisiin päiviin asti. Se myös kuvaa omakohtaisen kokemuksen kautta elämää korruptoituneessa maassa sekä median armoilla elämistä tunnettuna julkisuuden henkilönä. Todella mielenkiintoinen kirja, jota suosittelen jännityksen ja elämäkertojen ystäville. Kirjasta tehtyä elokuvaa en ole vielä nähnyt, mutta aion katsoa senkin piakkoin.

Annoin Goodreadsissa neljä tähteä.