Vuoden 2023 Helmet-lukuhaasteessa on haastekohta 33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun. Olen viime vuosina pyrkinyt lukijana kaikkiruokaisempaan suuntaan ja lukenut siksi välillä myös lapsille ja nuorille suunnattuja kirjoja. Ne tuovat kivaa vaihtelua. Tuohon haastekohtaan päätin jo vuoden alussa lukea jonkun lyhyen lastenkirjan, jonka saan luettua päivässä. Kirjaksi valikoitui sitten Martin Widmarkin kirjoittama ja Ola Skogängin kuvittama Ruusun salaisuus. Se vaikutti ja kuulosti niin jännittävältä.

 

Ruusun salaisuus / I rosens mitt

Tammi

suom. 2018

128 sivua

 

On vuosi 1918, ja Stefan ja hänen isänsä viettävät joulua ensimmäistä kertaa kahden kesken. Äidin poismeno on jättänyt auki monia kysymyksiä, joihin Stefanin on löydettävä vastaus. Hän lukee salaa kirjeen, jonka äiti on kirjoittanut isälle juuri ennen kuolemaansa. Äiti kuulostaa siinä pelokkaalta. Kirjeen lopussa on kuva ruususta, jonka terälehdillä kiemurtelee pienen pieniä kirjaimia. Arvoituksellinen viesti johdattaa Stefanin ulos talvisen Tukholman kaduille etsimään uusia vihjeitä. Pian hän tajuaa, että joku seuraa häntä... (takakansiteksti)

 

Spoilerivaroitus! Ajatuksiani kirjan tapahtumista

 

12-vuotias Stefan juhlii vuoden 1918 joulua synkissä tunnelmissa isänsä kanssa kahdestaan. Äiti on vain kuukautta aiemmin riistänyt hengen itseltään ja sekä Stefan että isä kaipaavat häntä kovasti. Kun isä lähtee jouluaattoiltana töihin paetakseen kodin surumielistä ilmapiiriä, Stefan istuutuu isän työpöydän ääreen ja löytää kirjeitä, joita äiti lähetti isälle. Eräs kirje on sävyltään hätääntynyt ja pelokas. Ja salaperäinen. Salaperäinen oli myös paketti, jonka Stefan löytää kuusen juurelta ja jonka lähettäjäksi on merkitty "äitisi ystävä". Paketista paljastuneen suurennuslasin avulla Stefan tutkii äidin kirjeeseen piirtämää ruusua ja huomaa, että sen terälehtiin on kirjoitettu tekstiä. Viesti on äidiltä.

 

On niin paljon asioita joista haluaisin puhua sinulle, rakkaani, mutta näinä aikoina täytyy varoa mitä kirjoittaa. Vastaathan pian! Kirjeesi saavat minut joka kerta pakahtumaan onnesta. Olkoon tämä ruusu merkki minun ikuisesta rakkaudestani sinuun, ja suojelkoot sen piikit meidän pientä perhettämme!

Nyt kun Stefan tiesi, ettei äidillä ollut kirjeen kirjoittamisen jälkeen ollut enää monta viikkoa elinaikaa, viimeisten rivien sävy tuntui kohtalokkaalta. Ne toivat mieleen loitsun. Ikään kuin joku, joka tiesi kuolevansa, olisi hyvästellyt rakkaansa ja samalla halunnut suojella heitä. Suojella miltä? (s. 31)

 

Stefan on fiksu poika, ja ruusuun kirjoitetun salaisen viestin avulla hän pääsee äidin jäljille. Jäljet johtavat ensin kirjastoon, sitten äidin työpaikalle ja lopulta kirkkoon. Stefan löytää lisää kirjeitä ja salaperäisiä ruusuviestejä. Koko ajan hänen kannoillaan seuraa hämäräperäinen mies. Kirjeistä Stefanille selviää, että mies on paha: hän on antanut äidille tehtäväksi kehitellä mekaaniset keuhkot ja testannut niitä sitten sairailla lapsilla sairaalan kellarissa. Stefan onnistuu pakenemaan mieheltä, vaikka on vähällä jäädä kiinni parikin kertaa, ja toimittamaan kirjeet poliisiasemalle. Paha saa palkkansa ja Stefan ratkaisee äidin kuoleman arvoituksen.

Tajusin, että tämä olisi ollut kiva lukea lähempänä joulua, talvella, kun lunta on maassa ja tunnelma on oikeanlainen, ei näin kesän korvilla. Yhtä kaikki pidin tästä aivan valtavan paljon! Widmark on tunnettu Lasse-Maijan etsivätoimisto -kirjoistaan, joita kirjastossa liikkuu tiuhaan tahtiin. Hän on kehitellyt jännittävänkutkuttavan lapsille sopivan historiallisen jännitystarinan, joka maistuu aikuisillekin (ainakin minulle). Kirja on siitä hauska, että se on kuvaromaani: se on siis yhdistelmä romaania ja sarjakuvaa. Kauniit, yksityiskohtaiset, historian henkeä huokuvat kuvitukset saavat tarinan heräämään eloon. Nautin kuvien katselusta ja siitä, että välissä oli pidempiä tekstikatkelmia, välissä taas pelkkiä puhekuplia. Hauska ja toimiva yhdistelmä, jonka luulisi houkuttelevan niitäkin lapsia, joita lukeminen ei oikein jaksa innostaa. Tällaisia kirjoja voisi olla enemmänkin.

 

Marraskuun yhdentenätoista, joka tunnettiin yleisesti aselevon päivänä, maailmansodan päättymisen päivänä, iso osa ihmisistä juhli. Stefanille ja hänen isälleen päivä oli kuitenkin kaikkea muuta kuin iloinen. Silloin heidän elämänsä ylle oli laskeutunut suuri hiljaisuus. Sonja Eriksson oli kadonnut heidän elämästään. Hän oli kuollut. (s. 15)

 

Jäin miettimään Stefanin äidin itsemurhaa. Äiti on hirttäytynyt, ja Stefan ja isä ovat tapahtuneesta järkyttyneitä. Lopussa selviää, että kirjan pahis, äidin työnantaja, murhasi hänet. Murhan yksityiskohtia ei kuitenkaan kerrota. Miten miehen onnistui lavastaa äidin itsemurha niin, että se näytti aidolta itsemurhalta eikä pelkältä murhalta? Sen olisin halunnut tietää. Mietin myös kirjan pahista ja sairaalan kellariin teljettyjä lapsia, joiden kunto on tarkoituksellisesti romahdutettu, jotta he voisivat testata mekaanisia keuhkoja. Raakaa, epäinhimillistä ja julmaa, ehkä jopa liian julmaa lastenkirjaan? Jäin myös pohtimaan, mitä kirjan tapahtumien jälkeen tulee tapahtumaan. Stefan todennäköisesti lähtee rintamalle, kun toinen maailmansota puhkeaa, ja ehkä hänen isänsä löytää uuden vaimon. Loppu on tehty tarkoituksella sellaiseksi, että lukijalle jäisi hyvä mieli: Stefan kertoo kaiken isälleen, joka halaa poikaansa itkien, ja kirja päättyy. Kumpikin löytää rauhan äidin kuoleman suhteen. Olisin kuitenkin kaivannut jonkinlaista kurkistusta tulevaan, varmistusta siitä, että Stefan ja isä todella pystyvät nyt jatkamaan elämäänsä.

Pakko kyllä sanoa, että ruusun terälehtiin kätketty salaviesti ja johtolangat, joita seuraamalla Stefan selvittää arvoitusta, saivat minut oikeasti innostumaan. Olisin voinut lukea aiheesta ihan oikean romaanin, vaikka 400-sivuisen.

 

Lopuksi: suosittelenko?

 

Ruusun salaisuus (jonka meinaan koko ajan kirjoittaa muotoon "Ruudun salaisuus": siinäpä sama tarina nykyaikaan sijoitettuna, hehe) on lapsille suunnattu historiallinen jännityskirja. Se yhdistelee kivasti sarjakuva-, kuva- ja tekstikerrontaa. Tarina on jännittävä, muttei liian, ja silti se sopii myös aikuiseen makuun. Aivan huikea kirja! Suosittelen lämpimästi, jos etsit lapselle luettavaa.

Annoin Goodreadsissa viisi tähteä.