20231025_154858.jpg


Vielä vuosi sitten en tiennyt Star Warsista mitään. Sen toki tiesin, että elokuvia on hirveän monta, että niiden pahis on Darth Vader ja että niissä seikkailee sympaattinen R2-D2 -niminen robotti. Disney Plussan hankkimisen myötä puolisoni houkutteli minut katsomaan Pimeän uhan, elokuvista ajallisesti ensimmäisen. Se oli parempi kuin osasin odottaa. Pian olimme katsoneet kaikki Star Wars -leffat ensimmäisestä viimeiseen. Scifi ja avaruusjutut eivät aina innosta minua, joten en olisi ihan heti uskonut, että innostuisin Star Warseista näinkin paljon. Mutta tässä sitä nyt ollaan: leffat katsoneena ja tuoreena fanina jäin haikailemaan lisää. Kirjastossa huomasin nuortenhyllyssä Star Wars -kirjoja, ja pikaisella googlettelulla selvisi, että jokaisesta elokuvasta on kirjoitettu kirja! Star Wars -aiheisia kirjoja on toki runsaasti tiedosta kaunoon, kaiken maailman lego Star Wars -seikkailuja ja oppaita Star Warsin maailmaan, mutta puhun nyt romaaneista, jotka kertovat saman tarinan kuin elokuvat. Sain päähänpiston, että tahdon lukea ne kaikki. Urakka alkoi ensimmäiseen elokuvaan perustuvasta kirjasta Star Wars: Episodi I - Pimeä uhka, jonka on kirjoittanut yhdysvaltalainen fantasiakirjailija Terry Brooks. Kirja perustuu vuoden 1999 samannimiseen elokuvaan. Ensimmäinen suomennos on ilmestynyt jo tuolloin, mutta tämä lukemani painos on uusittu ja suomennos tarkistettu vuonna 2021.

Paha mieli, paras mieli -lukuhaasteessa (15.9.2023 - 15.3.2024) tämä kirja täyttää ruudun "orjuus" ja Luonto sivuilla -lukuhaasteessa (1.10.2023 - 30.5.2024) ruudun "aavikko".

 

Star Wars: Episodi I - Pimeä uhka /
Star Wars: Episode I - The Phantom Menace

Tammi

tarkistettu suomennos 2021

312 sivua

suomentanut Ilkka Äärelä

 

Legendaarinen Star Wars -saaga palaa ajassa taaksepäin hetkiin, joista kaikki alkoi! Kauan sitten kuolleeksi luultu paha alkaa taas nostaa päätään. Se yllättää jopa jedit, jotka vartioivat maailmojen rauhaa ja tasapainoa. Pimeyden voimat uhkaavat ottaa vallan, ja vain muinaisen jediennustuksen toteutuminen voi pelastaa galaksin.

Suojellessaan Naboon nuorta kuningatarta Amidalaa jediritari Qui-Gon Jinn ja hänen oppipoikansa Obi-Wan Kenobi kohtaavat Tatooinen karulla, hiekanpieksemällä aavikkoplaneetalla nuoren Anakin Skywalkerin, joka raataa orjuudessa vapaudesta unelmoiden. Tästä yllättävästä tapaamisesta käynnistyy planeettojen kohtaloita mullistava tapahtumasarja, josta kasvaa huikea tarina hyvän ja pahan ikuisesta taistelusta. (takakansiteksti)

 

Spoilerivaroitus! Ajatuksiani kirjan tapahtumista

 

Tarina alkaa 9-vuotiaasta Anakin Skywalkerista, joka kisailee rakettireellä Mos Espan avaruussatamassa Tatooinen aavikkoplaneetalla. Anakin on orja ja osallistuu kisoihin isäntänsä Watton käskystä. Hän haaveilee vielä jonakin päivänä lentävänsä tähtihävittäjää ja vapauttavansa sekä itsensä että äitinsä orjuudesta. Samaan aikaan toisaalla galaksissa jedimestari Qui-Gon Jinn ja hänen parikymppinen oppipoikansa (eli padawaninsa) Obi-Wan Kenobi saapuvat Tasavallan ylikanslerin lähettiläinä Naboo-nimiselle planeetalle, jonka neimoidialaisten hallitsema Kauppaliitto on saartanut. Saarron syynä ovat Tasavallan senaatin asettamat kauppareittien verotukset, joita Kauppaliitto vastustaa. Qui-Gonin ja Obi-Wanin tehtävä on viedä Naboota hallitseva nuori kuningatar Amidala turvaan Tasavallan pääkaupunkiin Coruscantiin ja estää näin Amidalaa taipumasta neimoidialaisten painostukseen: kuningattaren halutaan allekirjoittavan sopimus, jolla hän vahvistaisi, että Kauppaliiton hyökkäys on laillinen. Matkalla galaksin halki joukon tähtialukseen tulee vika ja he joutuvat laskeutumaan syrjäiselle Tatooinen planeetalle korjaustöiden ajaksi. Siellä he tapaavat Anakinin, joka auttaa heitä saamaan tarvitsemansa osan voittamalla suuren rakettirekikisan itse rakentamallaan rakettireellä.

Qui-Gon aisti Anakinissa poikkeuksellisen vahvan Voiman ja onnistuu käymään kauppaa Anakinin isännän kanssa. Kun Anakin voittaa kisan, he saavat paitsi alukseen tarvittavan osan, myös Anakinin vapauden kaupan päälle. Anakinin äidin vapauttaminen ei kuitenkaan onnistu, joten ero äidistä on Anakinille kova paikka. Siitä huolimatta hän tahtoo toteuttaa unelmansa ja lähteä Tatooinesta. Juuri ennen lähtöä Qui-Gon ottaa yhteen vaarallisen oloisen sithlordin kanssa, joka ilmaantuu kuin tyhjästä. Matka jatkuu Coruscantiin, jossa Qui-Gon kertoo jedineuvostolle kohtaamastaan vihollisesta ja yrittää saada neuvoston huomaamaan Anakinin kyvyt. Jedineuvosto ei kuitenkaan suostu ottamaan Anakinia jedioppilaaksi, vaan toteaa, että pojassa on liikaa vihaa ja hän vaikuttaa siksi vaaralliselta. Lisäksi hän on liian vanha opiskelemaan jediksi. Kuningatar Amidala tahtoo palata Naboohon kansansa tueksi, joten Qui-Gon, Obi-Wan, Anakin ja muut lennähtävät sinne takaisin. Aivan kirjan lopussa saadaan eeppinen taistelu, kun nabooiden värväämät suolla asuvat gunganit taistelevat heidän rinnallaan Kauppaliiton taisteludroideja vastaan. Anakininista tulee odottamaton sankari, kun hän räjäyttää Neimoidian komentoaluksen ohjauskeskuksen ja pysäyttää siten droidiarmeijan. Kuningatar Amidala saa Naboon taas haltuunsa. Suuri menetys on kuitenkin Qui-Gonin kuolema: ottaessaan yhteen sithlordin kanssa Qui-Gon menehtyy, joten Obi-Wan ottaa Anakinin padawanikseen jedineuvoston antaessa vihdoin luvan kouluttaa poika.

 

Qui-Gon polvistui pojan eteen murheellisen näköisenä. "Anakin, jediksi ei ole helppoa tulla. Se on haaste. Ja jos onnistut, elämäsi tulee olemaan rankkaa."

Anakin pudisti nopeasti päätään. "Mutta sitähän minä juuri haluan! Juuri siitä minä olen aina haaveillut!" Hän katsoi nopeasti äitiään. "Pääsenkö minä, äiti?"

Mutta Qui-Gon kosketti häntä toppuuttelevasti. "Tämä tie avautuu sinun edessäsi, Ani. Sinun täytyy päättää aivan itse, lähdetkö seuraamaan sitä."

Mies ja poika tuijottivat toisiaan. Anakinin mielessä myllersi ristiriitaisia tunteita, ne uhkasivat tempaista hänet mukanaan, mutta etualalla oli onnen tunne siitä, että hän näki edessään mahdollisuuden siihen, mitä halusi kaikkein eniten maailmassa – tulla jediksi, matkata galaksin avaruuden tietä. – – Anakinin katse hakeutui takaisin Qui-Goniin. "Minä haluan lähteä", hän sanoi. (s. 183-184)

 

Kolmeensataan sivuun on yllättävän hyvin saatu mahdutettua reilun kahden tunnin mittaisen elokuvan tarina ja vielä enemmänkin, sillä kirja sisältää joitain kohtauksia, joita elokuvassa ei ole. Esimerkiksi ylimääräinen rakettirekikisa Tatooinella sekä Anakinin vaihtokaupat jawojen kanssa aavikolla ovat sellaisia. Ja tietenkin kirja on myös paljon yksityiskohtaisempi, mistä pidin. Jedien ja Sithien syntyä taustoitetaan elokuvaa selvemmin ja perusteellisemmin, mikä oli ainakin itselleni valaiseva kokemus. Jediritarit ovat siis Voiman valoisalla puolella toimivia sotureita, jotka ovat palvelleet Tasavaltaa jo tuhansia vuosia ja ylläpitäneet järjestystä universumissa. Sithit edustavat Voiman pimeälle puolelle antautunutta lahkoa, luopiojedejä, jotka muodostavat jedien vastavoiman. Siinä missä jedien veljeskunta on luotu palvelemaan, sithit on luotu hallitsemaan. Heidän vallanhimonsa ajoi heidän tuhoon tuhat vuotta sitten, kun he kääntyivät toisiaan vastaan, mutta nyt sithlordi Sidious, ensimmäisten elokuvien ja kirjojen pahis, yrittää elvyttää sithit ja on ottanut lordi Maulin oppipojakseen kouluttaakseen tästä sithin. Lordi Maul on humanoidi ja kirjan kannessa näkyvä punamusta veikkonen, joka on vaarallinen ja häikäilemätön. Hän on se, joka onnistuu surmaamaan Qui-Gonin, mutta onneksi Obi-Wan lopulta rökittää hänet.

Myös se, mitä Voima on, on minusta kuvailtu erityisen hienosti ja oivaltavasti esimerkiksi näin: "Hän tunsi tasapainon järkkyneen, mikä vihjasi häiriöön Voiman vaatimassa harmoniassa, synkkään painoon, joka laskeutui kuin suunnaton kivenjärkäle" (s. 191). Olin vähän skeptinen sen suhteen, miten noin eeppinen elokuva muuntuu kirjaksi, mutta yllätys oli pelkästään positiivinen. Kenties se johtuu osittain myös siitä, että muutenkin taitava fantasiakirjailija Brooks on teoksen kirjoittanut, mutta kieli on tosiaan erittäin soljuvaa ja tarkkaa, elokuvan tunnelma välittyy kirjan sivuilta loistavasti ja tarinan maailma on kuvailtu vetävästi. Kirjaa oli ilo lukea.

 

Sääntöjä luotiin, jotta saataisiin kartta Voiman ymmärtämiseen. Tekikö hän [Qui-Gon] muka väärin taivuttaessaan noita sääntöjä, kun hänen omatuntonsa kuiski, että niin oli tehtävä?

Jedi risti käsivarret leveälle rinnalleen. Voima oli monimutkainen ja vaikea käsite. Voima oli juurtunut kaikkeuden tasapainoon, ja jokainen liikahdus sen virrassa uhkasi häiritä tuota tasapainoa. Jedi pyrki ylläpitämään tasapainoa, toimimaan sen tahdon mukaisesti hoputtamatta tai hidastamatta sitä. Mutta Voima oli olemassa useammalla kuin yhdellä tavalla, ja sen lukuisten reittien hallitseminen vaati elämänikäistä opiskelua. Tai enemmänkin. – – Elämän Voima sitoi häntä, se antoi hänelle sydämen ja mielen ja hengen. Niinpä hän eläytyi Anakin Skywalkeriin tavalla, jota muut jedit eivät hyväksyisi, ja löysi pojasta lupauksen, jota ei voinut jättää huomiotta. (s. 135-136)

 

Kuten usein elokuviin tai sarjoihin perustuvissa kirjoissa, henkilöhahmot näyttävät tismalleen samoilta kuin näyttelijänsä. Huvituin siitä, että Samuel L. Jacksonin esittämän Mace Windun silmät kuvataan "pistäviksi" (kuten ne oikeasti ovatkin!) ja Liam Neesonin esittämän Qui-Gon Jinnin olemus kuvataan leijonamaiseksi, minkä myös allekirjoitan täysin. Myös hauskat sivuhahmot, kuten Naboon suolta löydetty gungan Jar Jar Binks, astromekaanikkodroidi R2-D2 sekä protokolladroidi C-3PO on kuvattu paitsi ulkomuodoltaan, myös käytökseltään, luonteeltaan ja puhe- tai ilmaisutavaltaan elokuvaversioitaan muistuttaviksi.

On toki vähän tylsää, että olen jo nähnyt elokuvat ja tiedän mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta nautin silti tämän ensimmäisen Star Wars -kirjan lukemisesta täysin rinnoin. Odotan mielenkiinnolla, millainen seuraava osa on. Mielenkiinnolla siksi, että haluan jatkaa tarinaa kirjoitetussa muodossa, kauhulla siksi, että sen on kirjoittanut joku muu kuin Brooks...

 

Lopuksi: suosittelenko?

 

Star Wars: Episodi I - Pimeä uhka on elokuvaversionsa veroinen tarina kaukaisesta galaksista ja sen asukeista, jotka kohtaavat kauan sitten kadonneen pahan, joka on alkanut nousta ja koota voimiaan. Se on, kuten Kirja.fi-verkkosivustolla hyvin kuvataan, "ajaton seikkailukirjojen klassikko, joka hurmaa niin jedin kuin stormtrooperinkin." Ikäsuositus kirjalle on muuten 12+, mikä on minusta ihan hyvä.

Annoin Goodreadsissa neljä tähteä.