Poikkeusolojen ja muuttuneen tilanteen takia minulla on ollut nyt enemmän aikaa lukea kuin yleensä keväisin. Opiskelen suomen kieltä ja kirjallisuutta yliopistossa, ja kirjoitan tänä keväänä kandia. Sen lisäksi minulla on vain muutama melko kevyt kurssi, joita suoritan nyt etänä, joten tajusin ilokseni, että nyt ehdin oikeasti koulujuttun ohella lukea jotakin omaa! Ilo loppui kuitenkin lyhyeen, kun pääkaupunkiseudun kirjastot suljettiin. Huomasin olevani pattitilanteessa: en pidä sitten yhtään äänikirjoista, sillä haluan lukea itse, enkä myöskään sähköisistä kirjoista, sillä fyysinen kirja on tunnelmallisempi kuin ruudulta luettu. Joudun kuitenkin toistaiseksi turvautumaan sähköisiin kirjoihin, sillä se on nyt ainoa vaihtoehto.

Mainitsen tässä yhteydessä nettisivuston, joka minulle vinkattiin eräällä tämän kevään kirjallisuuskurssilla. Kyseessä on Project Gutenberg – vuonna 1971 perustettu projekti, joka tarjoaa sähköisiä kirjoja ilmaiseksi (tästä linkistä sivustolle). Sieltä löytyy kirjallisuutta monella eri kielellä, suomeksikin tuhansia kirjoja! Kannattaa ihmeessä mennä katsomaan. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin! :)

Tällä kertaa käsittelen aivan ihanaa kirjaa, johon rakastuin heti ensimmäisten sivujen jälkeen! Kyseessä on tyttökirjojen klassikko, L. M. Montgomeryn Annan nuoruusvuodet, joka jatkaa edellisessä postauksessa (linkki postaukseen) mainitsemaani klassikkokirjojen läpikahluuta. Minulla ei ollut oikeastaan mitään tietoa tästä teoksesta sen aloittaessani, olin ainoastaan kuullut sen joskus nimeltä, ja luin sen tosiaan sähköisenä Project Gutenberg -sivustolta. Fyysinen kirja olisi ollut miellyttävämpi, mutta kyseessä ei onneksi ole mikään tuhatsivuinen tiiliskivi, vaan kevyt ja lyhyt kirja. Kyseisessä sähköisessä kirjassa on hyvin pelkistetty ja ruma kansi, joten etsin kansikuvaksi vähän kauniimman kannen. Tämä WSOY:n kansi on kyllä todella suloinen ja kuvastaa paremmin kuin hyvin sisältöään! Tämä sijoittuu Helmet-lukuhaasteen 2020 kohtaan 25: Kirjassa ollaan saarella.

Kyseinen teos on osa kahdeksanosaista Anna-sarjaa. Haluan ehdottomasti lukea myöhemmätkin osat!

 

Annan nuoruusvuodet / Anne of Green Gables

WSOY

1920

281 sivua

Sähköinen kirja, löydettävissä täältä

 

Prinssi Edwardin saarella Avonleassa asuvat sisarukset Matthew ja Marilla Cuthbert tahtovat adoptoida pienen pojan lastenkodista avukseen tilaansa Vihervaaraa hoitamaan. Väärinkäsityksen vuoksi he eivät kuitenkaan saa poikaa, vaan 11-vuotiaan punatukkaisen ja hauskan Anna Shirleyn, joka on joutunut kokemaan kovia ja menettänyt vanhempansa. Anna aiotaan lähettää takaisin, mutta hän voittaa sisarusten sydämen puolelleen ja he ottavat hänet kasvattaakseen.

Anna on omapäinen, haaveiluun taipuvainen ja mielikuvitusrikas tyttö, joka panee Vihervaaran ja koko Avonlean sekaisin. Hän sulattaa kaikkien lähitienoon ihmisten, niin lasten kuin aikuistenkin, sydämet. Annan kanssa jokainen päivä on jännittävä, eikä kommelluksilta vältytä.

 

 

Spoilerivaroitus! Ajatuksiani kirjan tapahtumista

 

Anna on aivan mainio henkilöhahmo. Hänessä on jotakin samaa kuin Peppi Pitkätossussa, eivät ainoastaan punaiset hiukset, vaan myös vallaton lapsen luonne. Hänet kuvataan todella puheliaaksi tytöksi, jolla on lentävä mielikuvitus ja valtavan suuri sydän. Rakastuin Annaan heti, kun hän esiintyi kirjassa ensimmäisen kerran. Hänestä ei vaan voi olla pitämättä, sillä häneen on helppo samaistua. Esimerkiksi, kun Annalla on vaikeuksia geometriassa ja hän pohtii, miten epäreilua on, että hän opettelee kaavan ulkoa kirjasta ja sitten opettaja kirjoittaa sen taululle erilaisilla kirjaimilla; osaan itse todellakin samaistua tähän! Myös se, että Anna hyvistä aikomuksista huolimatta usein epäonnistuu tai joutuu kömpelyytensä takia ongelmiin, tekee hänestä todella samaistuttavan ja rakastettavan. Minusta tämän romaanin suurin anti on juuri hauskassa ja hyvin kirjoitetussa lapsipäähenkilössä, ja luin mielelläni Annan leikeistä ja asioista, joita hän kuvittelee omaksi ilokseen. En halua spoilata liikaa, mutta minun on pakko laittaa tähän muutama hauska kohta kirjasta, jotta saatte käsityksen siitä, mitä tarkoitan.

 

– Jos en olisi ihmislapsi, luulen, että haluaisin olla mehiläinen ja lennellä kukkien keskellä!
–  Eilen halusit olla kalalokki, muistutti Marilla. – Minun mielestäni olet jokseenkin vaihtelevainen. (Annan nuoruusvuodet, 56)

 

Ruuan laittamisessa on niin sidottu, täytyy tarkoin noudattaa keittokirjan sääntöjä, ja minulle on mieluisinta kuvitella omin päin… – – Tiedätkös, viime viikolla oli kauhea elämä vaniljakastikkeen vuoksi. Meillä oli tiistaina päivälliseksi omenakakkua, ja puoli kakkua jäi jäljelle ja oikein paljon kastiketta kastikevatiin. Marilla sanoi, että se riittäisi vielä kerran
päivälliseksi ja pyysi minua panemaan sen säiliön hyllylle ja peittämään sen. Aioin tietysti peittää sen niin hyvin kuin voin, Diana, mutta vatia kantaessani kuvittelin olevani nunna – katolilainen nunna, joka oli pukeutunut huntuun haudatakseen luostarin yksinäisyyteen murtuneen sydämensä – ja niin unohdin kerrassaan vaniljakastikkeen. (Annan nuoruusvuodet, 115)

 

Kohtia, joissa Anna kuvittelee olevansa joku toinen tai jossakin muualla, on mukava lukea, ja samalla tulee väistämättä kaipuu omaan lapsuuteen ja omiin leikkeihin, joissa mikä vain oli mahdollista. Mielikuvitus on ihana asia, minkä vuoksi lapsuutta ehkä kutsutaan ihmisen parhaaksi ajaksi! Minua ovat viime aikoina alkaneet viehättää kirjallisuudessa lasten leikkien kuvaukset, sillä niitä on todella hauska lukea. Lapset osaavat käyttää mielikuvitusta tavalla, josta meidän aikuisten tulisi ottaa oppia.

Mitä tulee Annan uuteen perheeseen, Matthew on aivan ihana henkilöhahmo. Hän on ujo ja isällinen, ja rakastaa Annaa pyyteettä jo alusta asti. Marilla, jota kuvataan muun muassa sanoilla "sydämetön" ja "tunteeton", peittää ankaruuden verhoon suuren rakkautensa, jota tuntee Annaa kohtaan, ja onneksi lopussa riisuu naamionsa ja näyttää kiintymystään ihan avoimesti. Yllätyin siitä, etteivät Matthew ja Marilla olleetkaan aviopuolisoita vaan sisaruksia, mutta se, että he haluavat silti yhdessä adoptoida kasvattilapsen, on hellyyttävä. Kirjan alussa tosin luulin, että rouva Rakel Lynde olisi se, joka ottaisi Annan, romaani kun alkaa kuvaamalla häntä ja hänen kotiaan, mutta helpotus oli suuri, kun hän osoittautui vain sivuhenkilöksi. Kiinnostava seikka tosin, että Annasta kertova teos alkaa tämän vanhan rouvan kuvauksella... ehkä hänellä on myöhemmissä osissa suurempi rooli?

Luontokuvaus on myös yksi asia, minkä vuoksi tätä kirjaa oli miellyttävä lukea! Kertoja siivittää Annan elämää vuodenaikojen vaihteluilla ja kauniilla kuvauksilla luonnosta, joka muuttuu kesän kääntyessä syksyksi ja talven kevääksi. Vihervaara on myös aivan satumaisen upea paikka! Se on vehreän luonnon, kukkien ja puiden, ympäröimä, ja sen lähellä on paljon ihania paikkoja, joissa leikkiä, kuten kummitusmetsä. Kauhun ystävänä minusta oli hauska lukea kuvausta siitä, miten Anna kuvittelee kummitusmetsässä olevan kaikenlaista pelottavaa, kuten kirottu valkopukuinen vaikeroiva nainen ja päätön mies.

Pidin teoksesta kokonaisuudessaan, mutta alku ja Annan lapsuuden kuvaus oli mielestäni parasta siinä. Kun Anna kasvaa, tuli minulle lukijana sama tunne kuin äidille, joka seuraa oman lapsensa varttumista: voisitko pysyä lapsena vielä hetken? Toisaalta Annan kehittyminen vallattomasta tytöstä nuoreksi naiseksi on sekin mukavaa luettavaa, hän kun on selvästi sellainen kaunis ja lempeä sankaritar, jolla on monenlaisia seikkailuja edessään. Odotan innolla seuraavia osia. Tähän loppuun vielä pakko mainita, että teoksen loppu ja Annan epäitsekäs päätös todella sulatti sydämeni!

 

Lopuksi

 

Jos mietit, mitäköhän sitä seuraavaksi lukisi, suosittelen lämpimästi Annan nuoruusvuosia! Se on klassikko, eikä todellakaan mikään tylsä ja lapsellinen kirja, vaan tarjoaa koko joukon hauskoja kohtauksia, lapsuuden mielikuvitusta kaikissa sateenkaaren väreissä sekä rakastettavan, ihanan tyttöpäähenkilön, jonka vaiheita seuraa ilolla. Kirja on ehkä helppolukuinen, mutta tarjoaa varttuneemmallekin lukijalle leppoisaa ajanvietettä.

EDIT: Aivan huikeaa! Blogillani ei ole koskaan ollut näin paljon näyttökertoja! Kiitos teille <3 Tulin tänne päivittelemään, että aioin tosiaan siirtyä tästä seuraavan Anna-kirjan pariin, mutta huomasinkin, että sähköisten kirjojen ja äänikirjojen tilauspalvelu Nextorylla on nyt opiskelijatarjous, 45 päivää ilmaiseksi. Aion tarttua tähän tarjoukseen, mutta jätän yllätykseksi, mitä aion sieltä lukea ;)

Loppuun vielä ajatuksia herättävä kohta romaanista:

 

Hän oli rohkeasti katsonut velvollisuuttaan kasvoihin ja tavannut siinä ystävän – mikä velvollisuus aina on, ellemme sitä karta. (Annan nuoruusvuodet, 267)