unelmien_aika haastoi Instagramissa #lukutag-haasteeseen. Minä haastan puolestani kaikki halukkaat, ja erityisesti Saukkiksen, mukaan.

Lukutag-haaste

Mitä mieltä olette seuraavista lukemiseen liittyvistä aiheista?

▪️Lukuhaaste
Lukuhaasteet ovat minulle suhteellisen uusi juttu. Ensimmäinen koskaan suorittamani lukuhaaste oli lukiossa äidinkielen lukudiplomi. Sen lisäksi tutuin lukuhaasteista on Helmet-lukuhaaste, johon törmäsin ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Vuosi oli jo lopuillaan, joten en viitsinyt aloittaa haastetta kesken kaiken, vaan odotin vuoden 2020 alkuun. Nyt suoritan toista Helmet-lukuhaastettani, ja tykkään todella paljon! Ennen Helmet-lukuhaastetta luin vuodessa vaihtelevasti jotakin viiden ja 20 kirjan väliltä. Haasteeseen osallistumisen myötä tulee luettua paljon enemmän, mikä tekee minut iloiseksi.

▪️Lukujumi
Minulla ei ole ollut pitkään aikaan kunnon lukujumia. Helmet-lukuhaasteiden myötä olen löytänyt uuden motivaation ja innon lukea paljon enemmän, eikä haasteen suorittaminen ainakaan tähän mennessä ole kertaakaan tuntunut pakkopullalta. Tiedän kuitenkin tunteen. Välillä sitä haluaa tehdä jotain ihan muuta kuin lukea. Olen myös intohimoinen tietokonepelien pelaaja, ja rentoudun myöskin sen avulla vapaa-ajalla.

▪️Lukumaraton
En ole koskaan osallistunut lukumaratoniin, mutta luulen, että se ei olisi lainkaan minun juttuni. Riippuu tosi paljon kirjasta, olenko hidas vai nopea lukija, mutta kaikkein eniten inhoan kiireessä lukemista. En pidä siitä, että pitää lukea tietty määrä sivuja tietyssä ajassa. Kaikkein parasta on, kun saa lukea omassa tahdissaan. Lukuhaasteet ovat rennompia, koska niissä aikahaarukka on suurempi eikä ole samanlaista kiireen tuntua.

▪️Lukupiiri
Surullista kyllä, minulla ei ole kokemusta (vapaa-ajan) lukupiireistä. Kaikki tilaisuudet osallistua lukupiiriin ovat menneet ohi. Syynä on yleensä ollut liian korkea kynnys osallistua, tai yksinkertaisesti ajanpuute. Lukio- ja yliopisto-opinnoissa lukupiirejä on ollut, mutta ne ovat eri asia kuin vapaa-ajan lukupiirit. Keskustelu on ollut yleensä väkinäistä ja pakotettua, eivätkä kaikki ole aina edes lukeneet kirjoja.

▪️Lukupino
Minulla on kirjastosta lainassa aina maksimissaan viisi teosta (poikkeuksena opinnoissa tarvittavat teoriakirjat, joita on saattanut olla reilusti yli kymmenenkin kerralla). Lukupinoni ovat siis suhteellisen pieniä, ja sellaisina pyrin ne jatkossakin pitämään. Kuumottelen liikaa palautuspäiviä. Jos opinnoissa on menossa hektisempi vaihe, lukupino koostuu kuivista teoriakirjoista.

▪️Lukupäiväkirja
Lukupäiväkirjastakin on kokemusta ainoastaan opinnoista, ei vapaa-ajalta. Olen aina suhtautunut lukupäiväkirjoihin vähän nihkeästi. Blogin pitäminen on ihan eri juttu.

▪️Lukuraivo
Tunnistan käsitteen ja olotilan ainoastaan opintojen kautta. Vapaa-ajan kirjallisuuteen suhtaudun aina rauhallisesti, sillä koen sen rentouttavana vapaa-ajan harrastuksena. Sitten kun siirrytään tylsiin ja pitkäveteisiin opintoihin liittyviin tieteellisiin teksteihin... voi pojat. Se tuska, kun yrittää raivolla puskea läpi artikkelia, josta pitäisi kirjoittaa essee vaikkei siitä tajua yhtään mitään. Puhun raivosta, koska sitä se on: raivostuttaa, ärsyttää, ketuttaa, mutta on pakko jaksaa.

▪️Lukuspurtti
Lukuspurtteja otan usein silloin, kun tartun johonkin kirjaan, joka yllättää positiivisesti. Jo ensimmäisten sivujen jälkeen tietää, että pitelee kädessään jotakin aivan mahtavaa, eikä sitä voi laskea alas moneen tuntiin. Muutaman tunnin ja satojen sivujen jälkeen sitä havahtuu ja väsähtää täysin. Sitten on pakko pitää pitkä tauko lukemisesta.