Viime syksynä aloitin Cathy Cassidyn nuorille suunnatun Suklaamuruset-kirjasarjan. Ensimmäinen kirja Kirsikkasydän (linkki postaukseen) oli kovasti mieleeni. Ilokseni tämän vuoden Helmet-lukuhaasteessa on haastekohta 31. Kirjan kansikuvassa on taivas tai kirjan nimessä on sana taivas. Saatoin siis näinkin pian lukea sarjan toisen osan Vaahtokarkkitaivaan ja saada sen vielä osaksi Helmet-lukuhaastettani. Pistimme juuri työkaverini kanssa pystyyn harjoittelukirjastossani kirjanäyttelyn nuortenkirjoista, joita aikuisetkin voivat hyvin lukea. Samaan syssyyn juttelin erään kirjaston asiakkaan kanssa siitä, miten mukavaa vaihtelua tuo lukea välillä lasten- ja nuortenkirjoja, vaikka onkin jo aikuinen. Hänen mukaansa sellaisten kirjojen lukeminen pitää nuorena, ja olen samaa mieltä!

 

Vaahtokarkkitaivas / The marshmallow skye

WSOY

suom. 2013

260 sivua

 

Skye ei usko aaveisiin, Skye ei usko aaveisiin, Skye... saa halloween-juhlien päätteeksi haltuunsa ammoin kadonneelle tytölle kuuluneita leninkejä. Skye on aina kokenut jäävänsä kaksoissiskonsa varjoon, mutta heittäytyminen jazzia rakastavan Claran elämään tekee hänestäkin vähän erityisemmän. Ainakin se saa hänet näkemään unia Claran kohtalokkaasta rakkaudesta... Unissa eletty romanssi saakin riittää, sillä teini-ikäisenä olo on yllättävän vaikeaa, kun on vasta kaksitoista.

Vaahtokarkkitaivas solahtaa lukuvatsan väleihin kuin annos viileää jäätelöä. Pirteä kirja kertoo ystävyydestä, salaisuuksista ja ihan vähän mustasukkaisuudestakin. (takakansiteksti)

 

Spoilerivaroitus! Ajatuksiani kirjan tapahtumista

 

Vaahtokarkki on ollut aina lempimakuni, vaikka Summer ei ole siitä koskaan välittänytkään.

"Se on niin tylsä", hänellä oli tapana sanoa nenä nyrpyssä. "Niin mitäänsanomaton. Makea mutta lälly."

Minulla on aina ollut sellainen karmea tunne, että kaksoissiskoni mielestä minäkin olen tylsä, mitäänsanomaton ja lälly, kun pidän siitä. (s. 31)

 

Vaahtokarkkitaivas jatkaa aika lailla siitä, mihin edellinen kirja Kirsikkasydän päättyi. Tällä kertaa minäkertojana ja päähenkilönä on vain eri tyttö, Skye. 12-vuotiaat Skye ja Summer ovat kaksoset, mutta kasvaessaan ja kehittyessään he ovat alkaneet huomata, etteivät pidäkään aivan täysin samoista asioista. Summerille baletti on intohimo, kun taas Skye on kiinnostuneempi historiasta ja vintage-vaatteista. Halloweenin juhlinnan päätteeksi vanhemmat tuovat ullakolta arkun, jonka sisältä paljastuu talossa 1920-luvulla asuneen isoisotäti Claran vaatteita ja esineitä. Skye innostuu niistä. Vaatteiden myötä hän alkaa haaveilla menneistä ja kuvitella Claran elämää. Samaan aikaan Skyen kavereita alkavat kiinnostaa pojat ja seurustelu. Skye ei itse ole tällaisista asioista vielä kiinnostunut, ainakaan käytännössä, mutta hän alkaa nähdä unia salaperäisestä Claraan liittyvästä mustalaispojasta ja rakastuu tähän haavekuvaan.

Ilahduin, kuten usein kirjasarjoja lukiessani ilahdun, siitä, että saan palata taas tuttujen henkilöhahmojen pariin. 13-vuotias Cherry, ensimmäisen kirjan päähenkilö ja sisarjoukon uusin tulokas, seurustelee yhä Shayn kanssa, pojan, jonka hän vei isosiskoltaan Honeylta. Honey on oma kapinallinen itsensä ja aiheuttaa vanhemmille harmaita hiuksia. Skyesta ja Summerista opitaan lisää, samoin joukon nuorimmaisesta Cocosta. Skye on päähenkilö, mutta myös muiden siskojen edesottamuksia seurataan ajoittain melko tarkastikin. Skye on Cherryn tavoin sympaattinen tyttö. Jaan hänen kiinnostuksensa historiaan, ja luin suurella mielenkiinnolla Clarasta, isoisotädistä, jonka traagista tarinaa Skye alkaa selvittää. Claraa on yritetty pakottaa naimisiin paljon vanhemman miehen kanssa, mutta hän on sen sijaan rakastunut mustalaispoikaan.

 

Ajattelen hetken sitä mitä Summer sanoi – että olen pakkomielteen vallassa. Tiedän, että hän on oikeassa. Unimaailmani on lempeä ja ihana ja lohduttava, niin kuin vaahtokarkkien maku, mutta se on myös tahmea ja aivan yhtä koukuttava. Tuntuu, etten osaa sieltä enää pois, ja se on minusta itsestänikin vähän pelottavaa. (s. 169)

 

Kirjan teemoja ovat kasvaminen ja oman itsensä löytäminen. Koska näkökulma on 12-vuotiaan Skyen, erkaantuminen kaksoissiskosta näyttäytyy tyyliin maailman hirveimpänä asiana, mutta näin aikuisen näkökulmasta pohdin sen olevan ihan tervettä kasvamista. Vaikka kaksosia ovatkin, Skye ja Summer ovat kuitenkin erillisiä ihmisiä. Heidän läheinen suhteensa ehkä kärsii hetkellisesti siitä, että kumpikin etsii omaa paikkansa ja omia kiinnostuksenkohteitaan, mutta palautuu romaanin lopussa taas läheiseksi, mikä on luonnollista, realistista ja tarkoituksenmukaista. Mitä tulee 12-vuotiaiden kiinnostukseen meikkejä ja poikia kohtaan, muistan jotain samankaltaista olleen ilmassa myös silloin, kun olin itse tuon ikäinen. 12-vuotias on minusta kyllä aivan liian nuori vielä seurustelemaan, mutta aina saa haaveilla ja intoilla tulevasta. Kirjan lopussa Skyen poikapuolinen ystävä Alfie alkaa seurustella Skyen parhaan ystävän Millien kanssa, ja Summer löytää syntymäpäiväjuhlistaan Aaron-nimisen pojan, josta tulee hänen poikaystävänsä. Skye jää rannalle ruikuttamaan, ainakin aluksi, mutta lopun plot twist varmistaa hänellekin onnellisen tulevaisuuden: heidän talonsa maille tullaan kuvaamaan TV-sarjaa ja joukon mukana saapuu poika, joka muistuttaa aivan Skyen unien salaperäistä poikaa. Kaikki 12-vuotiaat poikaystävistä haaveilevat siis lopulta saavat poikaystävät.

Tässä osassa eivät herkut olleet keskiössä ihan samalla tavalla kuin ensimmäisessä. Siskosten vanhemmat pyörittävät Suklaamuruset-yritystään, joka kukoistaa, mutta teinidraama ja ihmissuhteet ovat kuitenkin tarinassa etusijalla. Eikä siinä mitään. Kaikesta huolimatta sisältö on miltei yhtä herkullinen kuin aiemmassa kirjassa, ja herkullisella tarkoitan hyväntuulista ja kepeää, miellyttävää. Skyen lempiherkkua ovat vaahtokarkit. Hänen äitinsä valmistaa useaan otteeseen vaahtokarkkileivoksia. Kirjan lopusta löytyykin resepti vaahtokarkkisen rokkaavaan Rocky Roadiin. Reseptin lisäksi löytyy jälleen testi, jossa voi testata, kuka Suklaamuruset-tytöistä itse on. Tein testin mielenkiinnosta uudelleen ja sain taas tulokseksi saman: Summerin. Seuraava, sarjan kolmas osa kertoo Summerista, ja odotan sitä jo innolla, kerta Summer muistuttaa siskoksista minua eniten :)

 

Lopuksi: suosittelenko?

 

Suklaamuruset-kirjasarjan toinen osa Vaahtokarkkitaivas kertoo Skyen tarinan. Se on kertomus kasvamisesta, itsenäistymisestä ja itsensä löytämisestä, dramaattisia käänteitä ja herkullisuutta unohtamatta. Viihdyttävää luettavaa. Suosittelen aloittamaan Suklaamuruset-sarjan ensimmäisestä osasta ja lukemaan sitten tämän.

Annoin Goodreadsissa neljä tähteä.