Star Wars -elokuviin perustuvien kirjojen luku-urakka etenee. Sain juuri luettua R.A. Salvatoren kirjoittaman kirjan Star Wars: Episodi II - Kloonien hyökkäys. Tämän toisen osan on kirjoittanut eri kirjailija kuin ensimmäisen, mutta myös Salvatore on yhdysvaltalainen fantasiakirjailija. Kirja perustuu vuoden 2002 samannimiseen elokuvaan, jolloin myös ensimmäinen suomennos kirjasta on ilmestynyt. Lukemani painos on uusittu ja suomennos tarkistettu vuonna 2021. Luonto sivuilla -lukuhaasteessa (1.10.2023 - 30.5.2024) tämä tulee ruutuun "ei-ihminen".

Star Wars: Episodi II - Kloonien hyökkäys /
Star Wars: Episode II - Attack of the Clones

Tammi

tarkistettu suomennos 2021

333 sivua

suomentanut Ilkka Äärelä

Matka Star Wars -saagan alkulähteille jatkuu! Pimeän voimat ovat vahvistuneet, synkät pilvet kerääntyvät Tasavallan taivaalle ja kaikkialla väijyy sodan uhka.

Jedimestari Obi-Wan Kenobin oppilas Anakin Skywalker on varttunut nuoreksi mieheksi. Huimapäisen nuorukaisen levoton veri kuohuu, kun hän poliittisen salamurhayrityksen myötä kohtaa kauaskantoisin seurauksin ystävän vuosikymmenen takaa, Naboon senaattori Padmé Amidalan. Samaan aikaan jedien tietämättä tuhannet soturit valmistautuvat taisteluun... Saako rakaus Anakinin astumaan syrjään jedin polulta? Entä miten käy Tasavallan, kun pimeän voimien nousu horjuttaa jopa jedimestareiden asemaa? (osa takakansitekstistä)

Spoilerivaroitus! Ajatuksiani kirjan tapahtumista

Ensimmäisen kirjan tapahtumista on kulunut kymmenen vuotta. 20-vuotiaaksi nuorukaiseksi kasvaneen Anakinin jedikoulutus etenee. Hänestä on tullut padawan ja hänen mestarinaan toimii Obi-Wan Kenobi. Samaan aikaan Naboon entinen kuningatar, nykyinen senaattori Padmé Amidala, joka on nyt 25-vuotias, keskittyy täysillä uuteen työhönsä senaatissa. Senaatti käsittelee lakia asevoimien muodostamisesta Tasavallalle. Entinen jedi, ritarikunnasta irtautunut Yodan oppilas kreivi Dooku johtaa separatisteja, joka on saanut tuhansia aurinkokuntia puolelleen vastustamaan Tasavaltaa ja sen harjoittamaa politiikkaa. Padmé vastustaa armeijahanketta ja johtaa oppositiota sitä vastaan, mutta kun hänet yritetään salamurhata, Obi-Wan ja Anakin määrätään suojelemaan häntä. Kun kaksikko kohtaa toisensa vuosien jälkeen, alkavat kipinät lennellä (romanttisessa mielessä siis).

Padmén salamurhan takana on kreivi Dookun kanssa kimppaan liittynyt Kauppaliitto ja sen palkkaama palkkionmetsästäjä Jango Fett. Obi-Wanin tehtävä tarkentuu ja hänet lähetetään etsimään palkkionmetsästäjä ja selvittämään tämän henkilöllisyys. Anakin puolestaan pääsee saattamaan Padméa tuon kotiplaneetalle Naboohon, jossa Padmén uskotaan olevan parhaimmassa turvassa. Perillä Anakin kuitenkin aistii äitinsä olevan vaarassa ja palaa kotiin Tatooineen vain löytääkseen äitinsä tuskeneiden eli hiekkakansan leiristä henkihieveriin hakattuna. Äiti kuolee Anakinin käsivarsille, ja Anakin antaa vihan sumentaa mielensä surmaten kaikki leirin tuskenit. Tatooinessa hänellä on nyt isä- ja velipuoli äidin mentyä uusiin naimisiin, mutta Anakin jättää heidät taakseen eikä viivy synnyinplaneetallaan kauaakaan. Sillä välin Obi-Wan jäljittää palkkionmetsästäjän Kamino-nimiselle planeetalle Ulkoreunan taakse, josta hän löytää kaminolaisten valmisteleman klooniarmeijan. Jedimestari Sifo-Dyas kuulemma muinoin tilasi kaminolaisilta klooniarmeijan turvaksi jedeille. Armeijalle tuleekin käyttöä hyvin pian, kun sekä Obi-Wan, Anakin että Padmé kaapataan ja jedineuvosto lähtee pelastusretkelle. Lopputuloksena Tasavalta siis saa kuin saakin armeijan ja sota syttyy galaksissa.

Viime tuntien aikana Obi-Wan oli nähnyt pelkästään armeijoita, klooneista tai droideista koostuvia, ja hän tiesi, että ennen pitkää ne kohtaisivat ja aiheuttaisivat järistyksen, jonka veroista galaksi ei ollut kokenut moneen monituiseen vuosisataan. (254)

Olin huolissani siitä, mahtaako toisen osan kirjoittaja yltää laadultaan samanlaiseen kerrontaan kuin ensimmäisen osan kirjoittanut Terry Brooks. Huoli oli turha, sillä Salvatore kirjoittaa hyvin. Kloonien hyökkäys ei elokuvanakaan ollut suosikkini, joten en ihmettele, ettei myöskään kirja aiheuttanut sen suurempia intohimoja. Oli tarina kuitenkin mukaansatempaava kaikkine käänteineen. Erityisen mielenkiintoiseksi koin Obi-Wanin retkeilyn galaksissa kaminolaisten luona sekä palkkionmetsästäjää seuraten. Lähinnä kiristelin hampaita lukiessani Anakinin ja Padmén kiihkosta toisiaan kohtaan, se ei ollut niin mielenkiintoista luettavaa. Klooniarmeijan perustaminen oli sekä elokuvassa että kirjassa siistiä luettavaa. Pisteet myös Salvatorelle hienosta kielenkäytöstä ja suomentajalle suomennoksen sujuvuudesta. Eikö kuulostakin hienolta, kun todetaan: "hän oli äskettäin harjoittanut valomiekkadiplomatiaa tuhoisin seurauksin"? Mikä mainio kiertoilmaus taistelemiselle! Kolmannen kirjan lukemista odotan innolla, sillä siinä sitä valomiekkadiplomatiaa vasta harjoitetaankin.

"Pakko myöntää, että ilman klooneja emme olisi saavuttaneet voittoa."

"Voittoa?" Yoda toisti äärimmäisen epäilevästi. "Voittoa, sanotko? – – Mestari Obi-Wan, voitto se ei ollut", Yoda sanoi. "Pimeän puolen huntu laskeutunut on. Vasta alkanut on kloonisota!" (s. 332)

Lopuksi: suosittelenko?

Star Wars: Episodi II - Kloonien hyökkäys vyöryttää lukijan silmille Star Warsille ominaisia taistelukohtauksia. Toiminnallisimmasta päästä se ei kuitenkaan ole. Suuri osa ajasta käytetään Anakinin ja Padmén syvenevän suhteen kuvaamiseen, mutta on se silti kelpo tarina, joka taustoittaa kolmannen osan jännittäviä tapahtumia. Salvatore on tehnyt hyvää työtä.

Annoin Goodreadsissa kolme tähteä.