Valmistuin juuri yliopistosta filosofian maisteriksi sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi! Nyt on vuorossa muutaman kuukauden mittainen leppoisa kesäloma sisältäen suuret juhlat valmistumiseni kunniaksi, ja syksyllä puhaltavat taas uudet tuulet. Kesällä aion uida, herkutella, nauttia lämmöstä ja tietenkin lukea. Uunituore Laura Baldinin romaani Uuden ajan opettaja sopii hyvin kesäloman aloittelemiseen. Bongasin sen kirjagramista. Vuoden 2022 Helmet-lukuhaasteessa se täyttää haastekohdan 31: Kirjassa on jotain sinulle tärkeää. Romaani kertoo Maria Montessorista, italialaisesta lääkäristä ja pedagogista, joka mullisti pedagogisilla ideoillaan aikansa varhaiskasvatusta. Montessori muun muassa ajoi kaikille lapsille yhtäläistä oikeutta oppia ja opiskella huolimatta heidän lähtökohdistaan. Ajattelen itse samoin opettajana, ja pyrin opettaessani aina huomioimaan oppilaat tasa-arvoisina yksilöinä. Ajatus siitä, että myös heikommat oppilaat voivat oppia riittävällä tuella, on mielestäni aivan mahtava. Siispä minulle tärkeää tässä kirjassa ovat sen esittämät ajatukset opettamisesta. Historiallisessa lukuhaasteessa tämä täyttää ruudun "biofiktio/elämäkerta".

Uuden ajan opettaja / Lehrerin einer neuen Zeit

Bazar

suom. 2022

351 sivua

Nuori Maria Montessori valmistuu opettajaksi Rooman kaupungin valmistuessa juhlimaan vuosisadan vaihtumista ja 1900-luvun valoisaa alkua. Montessori kuitenkin tyrmistyy huomatessaan, että hänen kollegansa eivät ole kiinnostuneita aivan kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset nähdään viallisina ja heidät suljetaan erilaisiin laitoksiin yhteiskunnan katseiden ulottumattomiin. Lasten surulliset ja lannistuneet katseet kohatessaan Maria päättää, että asioiden täytyy muuttua. Hän alkaa innostaa lapsia antamalla heille leluja oppimisen tueksi, ja pian Marian oppilaat alkavat edistyä niin huimaa vauhtia, että hänen työnsä kiinnittää koko opetusmaailman huomion.

Yhtäkkiä koko maailma haluaa kuulla lisää tästä uudesta tavasta opettaa ja Marian elämä mullistuu peruuttamattomasti. Julkisuuden valokeilaan joutunut Montessori päätyy monta maata käsittävälle matkalle, jonka aikana hän joutuu taistelemaan lasten oikeuksien, periaatteidensa ja rakkauden vuoksi. (osa takakansitekstistä)

Spoilerivaroitus! Ajatuksiani kirjan tapahtumista

Tekemistä oli paljon, mutta Maria päätti toimia näiden ihmisten hyväksi. Hän koki suorastaan velvollisuudekseen taistella yhteiskunnan epäkohtia vastaan. (s. 88)

Kuulostaako tutulta? Niin minustakin. Tulee erittäin vahvat Minna Canth -vibat. Uuden ajan opettaja on kertomus Maria Montessorista, joka opiskeli 1800-luvun lopun Italiassa yhdeksi maansa ensimmäisistä naislääkäreistä. Minna Canthin tavoin hänkin näki punaista oman aikansa yhteiskunnassa vallitsevien mies- ja naiskäsitysten äärellä ja ajoi naisten oikeuksia. Maria suorittaa vastoin kaikkien odotuksia lääkärintutkintonsa ryhmänsä ainoana naisena ja vieläpä priimuksena, minkä jälkeen hän pääsee työskentelemään roomalaiseen mielisairaalaan lapsipotilaiden kanssa. Hän huomaa potentiaalia lapsissa, joilta on tyystin poistettu kaikki virikkeet ja ilo elämästä, ja alkaa opettaa heille lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Mariasta tulee julkkis ja hän pääsee vierailemaan suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Sitten hän rakastuu kollegaansa Giuseppe Montesanoon ja alkaa odottaa tälle lasta. Marian pitää tehdä valinta perhe- ja avioelämän sekä tieteellisen uran välillä.

En ollut kuullut Maria Montessorista aiemmin. Nyt joku tietysti miettii, miten se on mahdollista, olenhan vastavalmistunut opettaja ja pedagogiset opinnot suorittanut. Vastaus löytyy tämän kirjan hämäävästä takakansitekstistä. Sekä siinä että kirjan nimessä annetaan ymmärtää, että Maria olisi ollut varsinaiselta koulutukseltaan opettaja. Sain kuitenkin itse sellaisen käsityksen lukiessani, että hän valmistuu pelkästään lääkäriksi. Silti hän pääsee työskentelemään lasten pariin heti valmistuttuaan. Tämä yksityiskohta jäi minulle hämäräksi ja epäselväksi, mutta ehkä ymmärsin jotakin väärin. Joka tapauksessa Montessori ei siis ole ainakaan meidän aineenopettajien keskuudessa suuri nimi. Tartuin kuitenkin tähän biofiktiiviseen teokseen innolla, sillä luin jokin aika sitten Minna Canthista ja hänen tyttäristään kertovan todellisuuspohjaisen romaanin Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää (linkki postaukseen), ja tykkäsin siitä valtavan paljon.

Kuten sanoin, minulle tuli lukiessa erittäin vahvat Canth-vibat, ja uskoakseni Montessori oli vähän niinkuin Italian Minna Canth. Romaani alkaa hänen opiskelujensa alkuvaiheesta, ja lukija saa seurata miesopiskelijatovereiden Mariaan kohdistamaa ärsyttävää seksismiä ja syrjintää. Pohdin lukiessani, miten vaivalloista onkaan mahtanut olla nainen tuon ajan Italiassa. Sitäkin paremmalta tuntui, että Maria laittoi epäilijöilleen luun kurkkuun. Luin kirjan suurella mielenkiinnolla alusta loppuun osittain siksi, että se tarjosi niin kiintoisan kurkistuksen 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Italiaan ja Roomaan. Roomaan sijoittuvia kirjoja en muista juuri lukeneeni, joten miljöö tuntui virkistävältä ja eksoottiseltakin. Pystyin miltei näkemään silmieni edessä vossikat ja liehuvat hameenhelmat sekä tyylikkäät roomalaiset kahvilat. Vaikutuin siitä, miten tarkkaa tutkimustyötä Baldini on tehnyt romaaninsa kirjoittamiseksi, ja lopputulos on mielestäni todella autenttinen ja uskottava sekä viihdyttävä. Naisten asemasta historiassa on myös aina kiinnostavaa lukea.

"Oletteko lainkaan vilkaissut muualle maahan, signorina dottoressa? Tiedättekö, miten moni terve italialainen lapsi jää vaille päättötodistusta ja iäksi lukutaidottomaksi? Jos kerran terveetkin epäonnistuvat, miten sitten pikku idiootit läpäisisivät kokeet?"

"Uskoakseni terveiden lasten epäonnistuminen ei johdu heidän ymmärryksen puutteestaan. Syytä saa etsiä Italian surkeasta koulujärjestelmästä. Missään muualla ei laiminlyödä lapsia samalla tavalla kuin omassa maassamme. – – Jos olettamukseni pitää paikkansa, pystymme osoittamaan koko maailmalle, että myös heikkomieliset lapset kykenevät oikeanlaisen tuen avulla vaikka mihin." (s. 239-240)

Kohdat, joissa Maria vierailee lastenklinikalla lapsia tapaamassa ja heitä opettamassa, olivat innostavia. Maria hyödyntää erilaisia leluja ja arkisia esineitä, joiden avulla lapset saavat harjoittaa kaikkia aistejaan ja oppia sitä kautta. Pienen Luigi-pojan kohtalo tuntui riipaisevalta, vaikkakin Baldini loppusanoissaan paljastaa, että keksi Luigin omasta päästään. En tosin yleensäkään välitä todellisuuspohjaisten romaanien todellisuuspohjaisuudesta niin paljoa. Nautin vain lukemisesta, ja jos minulta kysytään, kaikki voisi mennä täydestä tai olla menemättä.

Mielestäni teoksen paras anti oli alkupuolella, kuvattaessa Marian lääketieteen opintoja ja työntekoa lastenklinikalla. Kun hän saa julkisuutta ja alkaa matkustella sekä aloittaa salasuhteen Giuseppen kanssa ja tulee raskaaksi, jännittävät ja omaperäiset tapahtumat ikään kuin tyssäsivät ja antoivat tilaa kliseisille juonenkäänteille. Marian raskaaksi tuleminen ei ollut yllätys, ja Giuseppe, joka pettää Mariaa ja tuhoaa näin heidän suhteensa, oli minusta jo alun alkaenkin ällöttävän limainen mies. Loppu sai minut surulliseksi, sillä Marian täytyy päättää, valitseeko perheen vai uransa. 1800-luvun lopun Italiassa nainen ei ikävä kyllä voinut saada molempia. Kuten arvata saattaa, Maria valitsee uransa ja antaa lapsensa pois, kasvatettavaksi maaseudulle. Romaanin keskivaiheilla toivoin, ettei se loppuisi vielä pitkään aikaan, mutta loppupuolella olin helpottunut, kun sivut vähenivät. Marian elämän jännittävin vaihe oli selvästi jo ohi, ja raskas päätös muutti häntä ihmisenä todella paljon. En tiedä, mitä odotin lopulta, enkä osaa sanoa, millainen loppu olisi ollut paras. En kuitenkaan ollut loppuun tällaisenaan täysin tyytyväinen. Suurin pettymys oli ehkä Giuseppe ja se, miten hän pettää Marian.

Lopuksi: suosittelenko?

Uuden ajan opettaja kertoo Maria Montessorista, tunnetusta italialaisesta pedagogista, jonka ajatuksia ja oppeja varhaiskasvattajat hyödyntävät tänäkin päivänä. Elämäkerrallinen biofiktio vie lukijan Rooman kauniille kaduille 1800-luvun lopun Italiaan. Henkilöhahmot ovat kiinnostavia, tunnelma autenttinen ja tapahtumat mukaansatempaavia. Hyvin kirjoitettu historiallinen romaani, jota suosittelen kaikille historiallisten romaanien ystäville.

Annoin Goodreadsissa neljä tähteä.