Marti Leimbachin Rakkauden valinta -romaanin valitsin kansikuvan perusteella kun se palautui työkirjastooni. En voi sanoa olevani mikään Julia Roberts -fani tai fanittavani elokuvakansia, mutta kaipasin tähän väliin hömppää. Yritin myös etsiä kyseistä kirjaan perustuvaa elokuvaa Helmetistä, mutten löytänyt. Se jää nyt katsomatta. Vuoden 2024 Helmet-lukuhaasteessa tämä täyttää haastekohdan 25. Kirjassa pelataan.

Rakkauden valinta / Dying young

WSOY

suom. 1991

278 sivua

suomentanut Pirkko Lokka

Lahjakas, rikas ja komea Victor on vuosia taistellut leukemiaa vastaan. Nyt hän on jättänyt tuskalliset, tuloksettomat hoidot ja muuttanut elämänsä viime kuukausiksi hiljaiseen, talviseen merenrantakaupunkiin. Häntä hoitamaan on palkattu nuori nainen, Hilary. Hoitosuhde on kuitenkin muuttunut epävarmuuden ja intohimon leimaamaksi rakkaussuhteeksi, tunnemyrskyksi, jota varjostaa Victorin lähestyvä, väistämätön kuolema.

Pian Hilary tapaa Gordonin, Victorinkin kanssa ystävystyvän eronneen miehen, joka on kuin terveyden ja tasapainoisuuden perikuva. Gordon tarjoaa Hilarylle sen hellyydentäyteisen ja turvallisen tulevaisuuden mitä tämä ei Victorilta voi saada. Heidän suhteensa etenee talven myötä – kuten etenee myös Victorin tauti. Hän laihtuu, heikentyy, tulee avuttomaksi, mutta rakastaa yhä Hilarya.

Syyllisyyttä poteva, kahta miestä rakastava Hilary on vaikean valinnan edessä. Toinen mies tarjoaa rakkautta ja elämää, toista odottaa tuskainen kuolema... (takakansiteksti)

Spoilerivaroitus! Ajatuksiani kirjan tapahtumista

Rakkauden valinta kertoo 27-vuotiaasta Hilarysta, joka on lehti-ilmoitukseen vastaamalla saanut paikan Victorin, reilu kolmekymppisen leukemiaa sairastavan miehen, hoitajana. He ovat rakastuneet, aloittaneet suhteen ja muuttaneet yhdessä Hulliin, pieneen ja syrjäiseen merenrantakaupunkiin. Siellä Hilary tapaa Gordonin, joka on tullut talveksi kaupunkiin remontoimaan vanhempiensa vanhaa taloa. Hilary rakastuu myös Gordoniin ja on pian ristiriitojen repimä. Toisaalta on Victor, älykäs mutta lapsenomainen mies, joka tietää kuolevansa ja käyttäytyy sen takia marttyyrimaisesti. Sitten on Gordon, joka on terve ja korviaan myöten rakastunut Hilaryyn. Hilary aloittaa salasuhteen Gordonin kanssa, mutta asiat mutkistuvat, kun yhteisen tuttavan kautta Gordon ja Victor tapaavat ja ystävystyvät. Pian kolmikko viettää aikaa yhdessä ja Hilary on entistä epävarmempi siitä mitä tehdä.

Pakko sanoa heti aluksi, etten pitänyt tästä romaanista. Tässä oli monta asiaa, jotka hiersivät lukiessa. Kuin kengässä pyörivä pikkukivi, jota ei saa ravistettua pois mutta joka silti edelleen pyörii ja hiertää, vaikka kuinka yrittää kävellessä unohtaa sen. Päähenkilö Hilary on ensinnäkin ärsyttävin, naiivein ja tekopyhin päähenkilönainen pitkään aikaan. Hilary on haaveillut lapsesta saakka eläinlääkärin urasta ja ollutkin eläinlääkärin apulaisena, mutta päätynyt sitten Victorin hoitajaksi ja lopulta kumppaniksi. Hänellä ei ole muuta sisältöä päivissään kuin hoivata Victoria, järjestellä jääkaappimagneetteja, käydä pesulassa ja ruokakaupassa, stalkata Gordonia kaupungilla tai tutkia simpukankuorikokoelmaansa. Kyse on mielestäni paitsi saamattomuudesta, myös laiskuudesta, sillä Hilary tietää unelma-ammattinsa, muttei lähde tavoittelemaan sitä, vaan jumittaa päivät pitkät kotona Victorin kanssa vailla virikkeitä. Ei mikään ihme, että Hilary ihastuu terveyttä uhkuvaan Gordoniin, mutta se ei silti oikeuta pettämistä ja salasuhteen aloittamista. Lisäksi Hilary on kleptomaani eli hän varastelee kaikenlaista pikkutavaraa kaupoista ja tuttaviensa luota. Hän ei ole kovin tasapainoinen nuori nainen.

Myös Victor ja Gordon ärsyttivät minua. Victor on ollut sairaalahoidossa syövän takia, mutta päättänyt sitten, ettei tahdo enää käyttää lääkkeitä tai olla sairaalassa. Sen sijaan hän haluaa sairastaa kotona. Kotona sairastaminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että hän makaa sängyssä tupakkaa poltellen ja paskaa puhuen, riitelee Hilaryn kanssa, tapaa joskus harvoin ihmisiä ja väsyy sen jälkeen niin paljon, että saa korkean kuumeen tai oksentelee tuntikausia. Vaikka Victorista haluaisikin pitää tai edes sääliä häntä syövän takia, hän vaikuttaa lähinnä kusipäältä piehtaroidessaan kuoleman odotuksessa ja vetäessään Hilarynkin siihen mukaan. Hänen takiaan Hilary elää pysähtyneessä tilassa, ei tavoittele unelmiaan tai tee muutakaan järkevää. Siinä missä Hilary on tekopyhä, Victor on itsekäs. Gordonista halusin pitää ja pidinkin aluksi, mutta sitten huomasin hänenkin huonot puolensa. Hän on edelleen naimisissa aloittaessaan suhteen Hilaryyn, vaikkakin jo näennäisesti eronnut. Hän tietää Victorista, mutta painostaa Hilarya suhteeseen vielä silloinkin kun on ystävystynyt Victorin kanssa. Epäilin, että Gordon saa jotain sairasta tyydytystä siitä, että ajattelee olevansa miehenä parempi kuin Victor saadessaan Hilaryn kerta toisensa jälkeen sänkyynsä. Hän ei ole niin kiiltokuvamainen mies kuin aluksi vaikuttaa.

Jos olisin tavannut Gordonin ennen Victoria, tajuaisin rakkauden yksinkertaiset mittasuhteet ja rakenteet ja olisin epäilemättä onnellinen. Rakkauden juuret ovat sen kuolemattomuudessa.

Mutta Victor on neuvotellut kanssani aivan uudet rakkauden ehdot. – – Kun rakastan Victoria, en voi säästää mitään huomiseksi. Hänen kanssaan rakkauden alue rajoittuu välittömään toimintaan epämääräisessä tunteiden valtakunnassa. Olen oppinut rakastamaan sitä minkä hän pystyy minulle antamaan ja myös sitä mitä hän ei pysty antamaan.

Victorin jälkeen Gordon on valtaisa kompromissi, sillä Gordonin ja minun välistä suhdetta kesyttää henkiinjäämisen ja terveen järjen logiikka. – – Rakkauteni Gordoniin ei ole sitä mitä hän haluaisi tai edes sitä mitä hän kuvittelee. Ja aina on olemassa Victor, hauras Victorini, jonka elämä on imeytynyt omaani ja jonka kanssa rakkaus vain on olemassa. (s. 242)

Eniten ehkä raivostutti se, että Hilary ja Victor eivät yksinkertaisesti sovi yhteen. He riitelevät koko ajan ja Hilary pohtiikin useaan otteeseen, että Victor ei olisi terveenä valinnut häntä kumppanikseen. Päähenkilökolmikko on joukko ihmisiä, jotka eivät oikein itsekään tiedä, miksi toimivat niin kuin toimivat. Hilary ei missään vaiheessa pysty täysin selittämään itselleen tai lukijalle, miksi aloittaa suhteen Gordonin kanssa ja päättää pettää Victoria. Hän kyllä toteaa seuraavaa: "Tässä iässä kuolema voidaan pehmentää seksuaalisuudella", mutta minusta se on suoraan sanottuna umpisurkea oikeutus pettämiselle tai sille, että hän roikkuu Victorin kanssa yhdessä. Välistä tuntuu, että Hilary oikeasti rakastaa Victoria, mutta sitten hän taas rientää Gordonin luokse, jopa keskellä yötä, maatakseen tuon kanssa. En ymmärrä.

Romaani on hyvin lyhyt, alle 300 sivua, ja silti siihen mahtuu turhia kohtauksia, jotka eivät ole juonellisesti lainkaan merkittäviä. Tästä esimerkkinä kohtaus, jossa Hilary päättää lähteä tapaamaan Victorin isää Bostoniin. Hilary menee aamun ensimmäiseen lauttaan kertomatta kenellekään ja lautta alkaa upota. Hänet pelastaa mies, jota hän luulee ensin raiskaajaksi ja joka kuvataan mielestäni tarpeettomasti luotaantyöntävän puliukon näköiseksi. Hilary ja muut matkustajat pelastetaan, mutta kleptomaanina Hilary pelkää poliisiasemalla, että hänet pidätetään, pakenee hätäuloskäynnin kautta ja liittyy sitten ihmisjoukkoon esittäen, että tuli vasta paikalle ja kysellen, mitä on tapahtunut. Ja nämä tapahtuvat olivat tärkeitä mahduttaa kirjaan, koska...? Kirjan takakansi lähinnä naurattaa ja paljastaa, että takakansitekstejä laativat ihmiset eivät useinkaan ole lukeneet kirjaa tai tiedä sen sisällöstä tuon taivaallista. Victor kuvataan "lahjakkaaksi, rikkaaksi ja komeaksi". Lahjakas ja komea pitävät ehkä paikkansa, mutta rikas ei. Victorin vanhemmat ovat rikkaita, mutta Victor itse asuu Hilaryn kanssa pienessä huonokuntoisessa ja rapistuneessa yksiössä, mikä puhuu sen puolesta, ettei hänellä ainakaan ole liikaa rahaa käytettävissään.

Koko kirja tympäisi, mutta loppu erityisesti. Hilary, Victor ja Gordon ovat joulujuhlissa kun Victor alkaa oksennella kesken juhlien ja tuntee olonsa hyvin sairaaksi. Hilary vie hänet lepäämään, tanssii Gordonin kanssa ja menee tuon luo yöksi. Siellä Gordon käytännössä raiskaa Hilaryn (tämäkin kohtaus herätti vain yhden kysymyksen: MIKSI?!). Kun Hilary palaa aamuyön tunteina kotiin, Victor paljastaa, että on tiennyt jo pidemmän aikaa Hilaryn salasuhteesta. Hän ei kuitenkaan ole vihainen, alistunut vain. Yhdessä Victor ja Hilary laativat suunnitelman Hilaryn tulevaisuuden varalle: hän lähtee pois ja pyrkii vihdoin opiskelemaan eläinlääkäriksi korkeakouluun. Kirja päättyy siihen, että Hilary nousee autoon, hyvästelee Victorin mutta ei Gordonia ja ajaa pois pohtien ajaessaan, että tekisi mitä tahansa jos voisi olla Victorin kanssa ja jäädä tuon luokse. Lopussa kulminoituu hyvin Hilaryn tekopyhyys. Kukaan ei pakota häntä lähtemään tai jättämään Victoria, mutta hänen rakkauttaan Victoriin yritetään vielä vakuuttaa, vaikka hän on koko kirjan ajan maannut jokaisessa sopivassa välissä Gordonin kanssa ja viettänyt tuon kanssa muutenkin aikaa sillä välin kun Victor makaa huonovointisena kotona. Huhheijaa.

Lopuksi: suosittelenko?

Rakkauden valinta kertoo syöpää sairastavasta miehestä, hänen naisystävästään sekä siitä, miten naisystävä alkaa pettää häntä. Se on kirjallisilta ansioiltaan kovin heikko romaani, jonka henkilöhahmojen motiiveja ei selitetä tarpeeksi uskottavasti ja joka tuntuu sellaiselta raapustelulta, että se sopisi paremmin nettiin kuin kirjan kansien väliin. Elokuvaa en ole nähnyt, siitä en osaa sanoa mitään, mutta kirjaa en suosittele kenellekään.

Annoin Goodreadsissa yhden tähden.